Taloyhtiön

Suojaa itsesi hyvin palopaikalla vieraillessasi

Pitäisikö tulipalon jälkivahinkotöiden aikana paikalle tuleville vahinkotarkastajille, kiinteistönhoitajille ja isännöitsijöille antaa suositukset suojautumisesta, on kysymys, jota parhaillaan mietitään VTT:n vetämässä jatkotutkimushankkeessa. Kimmokkeen suositustarpeen arvioimiseen antoi syyskuussa valmistunut tutkimus, jossa selvitettiin palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämien vaikutuksia palosaneeraustyöntekijöiden työturvallisuuteen.

Ensimmäisessä vaiheessa VTT siis selvitti Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämien vaikutusta työturvallisuuteen.

Syyskuussa valmistuneen tutkimuksen tulokset osoittivat todeksi arvelut siitä, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat altistua syöpävaarallisille yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus.

Erityisen tärkeänä tutkimustulosten perusteella pidettiin asianmukaisten hengityssuojaimien käyttöä.

Tutkimusta on nyt tarkoitus jatkaa ja tehdä esimerkiksi altistumismittauksia erityisesti ennen saneeraustöiden alkamista eli vaihetta, jolloin palopaikalla käytännössä työskentelevät muun muassa pelastusviranomaiset, palonsyyntutkijat, vakuutustarkastajat - ja siellä mahdollisesti vierailevat kiinteistönhoitajat ja isännöitsijät.

VTT:n mukaan tästä saatavan lisätiedon pohjalta on tarkoitus täydentää suojautumissuosituksia. Tarkoituksena on laatia erityinen suojautumisopas, josta käy ilmi, miten palopaikoilla palon jälkeen työskentelevien ja vierailevien ihmisten tulee työtehtävissään asianmukaisesti suojautua haitallisilta yhdisteiltä.

Toisen vaiheen tutkimushankkeessa ovat VTT:n lisäksi mukana muun muassa Työterveyslaitos, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto, jälkisaneeraustöitä tekevien yritysten ja laite- ja tavarantoimittajien edustajia, vakuutusyhtiöitä  ja Finanssialan Keskusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Pelastusopisto ja  Suomen Sopimuspalokuntien Liitto sekä kiinteistöalan järjestöjä.

Suojautuminen tärkeä asia kaikille

Ensimmäisen vaiheen tutkimustulosten perusteella Työterveyslaitoksen erikoistutkija Juha Laitinen kehottaa ehdottomasti välttämään tilanteita, joissa palopaikan savutuuletus on vielä alkuvaiheessa: – Tällöin liikkuminen kohteessa ilman palokunnan lupaa ja paineilmalaitteita on hyvin vaarallista. Lisäksi täytyy muistaa, että esim. huoltotyötä ei tulisi tehdä yksin juuri palaneessa rakennuksessa. Esimerkiksi kytöpalo voi nopeasti tuottaa tiloihin tappavan määrän hiilimonoksidia! Näissä tilanteissa yhteistyö palokunnan kanssa on A ja O eli heidän kanssaan tulisi neuvotella mahdollisista huolto- ja tarkastustoimista, jos niille on tarvetta heti palon jälkeen.

– Savutuuletuksen jälkeen suojautumisessa parasta olisi käyttää vähintään A-luokan kaasusuodattimella ja P3-luokan hiukkassuodattimella varustettua hengityksen suojainta, suojata iho pitkälahkeista ja -hihaista vaatetusta käyttäen ja kädet tulisi suojata vähintään näppylähansikkailla. Nämä suojaimet on tarkoitettu lähinnä lyhytaikaista työskentelyä varten. Suojajalkineena turvakengät ovat paikallaan, Laitinen neuvoo suojautumisesta.

Vaikka tutkimustuloksen perusteella on esitetty erityisesti jälkivahinkotorjuntatöitä tekeville tiettyjä suojautumisohjeita, näihin asioihin kannattaa kiinnittää myös isännöitsijöiden ja huoltomiesten vakavaa huomiota.

Kasvot, hengitys, kädet, iho, jalat...

Vaativimmissa kohteissa, joissa joudutaan työskentelemään pidempiä aikoja, moottoroitu, vähintään A-luokan kaasusuodattimella ja P3-luokan hiukkassuodattimilla varustettu  hengityksensuojain on Laitisen mukaan paras vaihtoehto kasvojen ja hengitysteiden suojaamiseksi.

Kevytsuojahaalarit estävät tietenkin omien pitkähihaisten ja -lahkeisten vaatteiden likaantumisen, mutta samalla myös epäpuhtauksien siirtymisen palopaikalta muualle.

– Käsien suojauksessa näppyläkäsineistä kemikaalisuojakäsineisiin kannattaa siirtyä siinä tapauksessa, jos joutuu käsittelemään esineitä, joista nokeentunutta nestettä voi siirtyä käsille, Laitinen jatkaa muistuttaen myös turvakenkien käyttämisestä.

– Näitä kaikkia suojavaatteita on saatavilla rautakaupoista ja suojaimia myyvistä erikoisliikkeistä, hän vielä mainitsee.
 
Miksi suojautuminen kannattaa?

Mitä epäpuhtauksia ja mitä pitoisuuksia palopaikan ilmassa on riippuu merkittävästi siitä, mitä materiaaleja on palanut.

– Jos tarkastellaan normihuoneistopaloa, jossa on palanut yleisesti ihmisillä käytössä olevia huonekaluja ja taloustavaroita,  suojautumisen tason valintaan eniten vaikuttavat tekijät ovat: aika palon sammuttamisesta ja kuinka kauan savutuuletusta on jo tehty, Laitinen kertoo.

– Nyrkkisääntö on, että mitä nopeammin palopaikalle saavutaan palon jälkeen, sitä suurempi riski on altistua palossa syntyneille epäpuhtauksille.  Alussa palopaikan ilmassa on enemmän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja palamisessa syntyviä kaasuja, kuten esimerkiksi hiilimonoksidia, typenoksideja, rikin oksideja, syaanivetyä ja pienhiukkasia. Voidaan varmasti sanoa, että heti palon jälkeen riski altistua hengitysteitse on suurin, hän jatkaa.
 
– Kun savutuuletus etenee, kaasumaisille aineille altistumisen riski pienenee ja huomio kiinnittyy huonosti haihtuvien epäpuhtauksien torjuntaan, joista noki on numero 1.  

– Noki sisältää muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä ja bentseeniä, jotka ovat syöpävaarallisia. Lisäksi lastulevyjen palamisessa vapautuu ilmaan formaldehydiä, jota kansainvälisen syövän tutkimuslaitoksen mukaan pidetään myös syöpävaarallisena. Altistuminen näille aineille lisää riskiä sairastua syöpään, joten suojautumistarve voidaan perustella jo näiden altisteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyllä.

Aistinvaraisesti jokainen voi arvioida omaa ihoaltistumistaan suoraan nokeentumisen määrästä, koska noki sisältää bentseeniä ja PAH-yhdisteitä, sillä nämä aineet imeytyvät helposti myös ihon läpi, Laitinen esittää perusteluksi suojautumistarpeelle.

JVT-töissä suojautumiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota

– Jälkivahinkotorjuntatyömailla on suojauduttu omasta mielestämme niin hyvin kuin on ollut mahdollista tämänhetkisen ymmärryksen mukaan. Jatkossa on kuitenkin aiheellista kiinnittää suojautumiseen vieläkin enemmän huomiota ja reagoida etenkin siihen tutkimuksen antamaan tietoon, että höyrymäisille PAH-yhdisteille voidaan altistua myös ihon kautta, sanoo Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liiton toiminnanjohtaja Jouko Leppänen.

JVT-alan työt voivat olla tulipalon jälkeen mitä erilaisimpia jälkivahinkojen torjuntaan liittyviä tehtäviä - palojälkien raivauksesta, väliaikaisten suojausten rakentamisesta, sammutusvesien poistosta aina huonekalujen ja kalusteiden kosteusvaurioiden ehkäisyyn. Lisäksi ensitoimien jälkeen jälkivahinkotorjuntaan erikoistuneiden yritysten työntekijät voivat puhdistaa palojälkiä, hoitaa kuivatusta, hajunpoistoa, rakenteiden ja sisustuksen uusimista aina maalaustöihin asti.

– Esimerkiksi hengityssuojainten käytön merkitys on ollut niin urakoitsijoilla kuin heidän työntekijöilläänkin tiedossa, mutta nyt on varmasti syytä kehottaa kaikkia toimijoita varmistamaan, että suojaimia myös käytetään kaikissa tilanteissa, Jouko Leppänen painottaa.

– Oma ajatukseni on, että pitäisi suosia koko kasvot peittäviä motoroituja hengityssuojaimia ja kiinnittää huomiota myös käsien suojaamiseen, hän jatkaa ja osoittaa viestinsä erityisesti isännöitsijöiden ja huoltomiesten suuntaan, jotka joutuvat käymään palopaikalla pelastus- ja jälkivahinkotorjuntatöiden keskellä tai niiden jälkeen.

Tähän saakka siellä on saatettu vierailla kertakäyttöhaalariin pukeutuneena, mikä sekin on oikein, mutta tutkimuksen antaman käsityksen perusteella suojautuminen kannattaa ulottaa paremmin myös kasvoihin ja käsiin.

VTT:n tutkimuksen anti palosaneeraajille

VTT:n yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekemä selvitys on tiettävästi ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on tarkasteltu palosaneeraustyöntekijöiden altistumista.

Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen.

Ensimmäinen palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia.

Tutkimustulokset osoittivat, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja oleskelevat ihmiset voivat huoneistossa tehdystä asianmukaisesta jälkituuletuksesta huolimatta altistua syöpävaarallisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli ns. PAH-yhdisteille.

Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. VTT antoi tutkimustulosten perusteella jo nyt saneeraajille suosituksen käyttää puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin.

Kehon suojaamiseksi suositellaan käyttämään vähintään puuvillaista, pitkähihaista ja -lahkeista suojahaalaria tai lyhytaikahaalaria kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet olisi syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta.