Taloyhtiön

Lukitusturvallisuutta ei ole taloyhtiöissä mielletty niin tärkeäksi asiaksi kuin se on, lähes kolme vuosikymmentä isännöitsijänä toiminut Jorma Leini Isännöintipalvelu Leini Oy:stä tietää. Hänen mielestään lukkosarjoituksen uusiminen säännöllisin väliajoin olisi hyvä tapa.

-Avaimia katoaa kuitenkin niin paljon, että taloyhtiön lukkoja ei voida sarjoittaa jokaisen hävinneen avaimen jälkeen. Näin ollen olisi paikallaan tehdä kokonaisvaltainen sarjoitus kymmenen vuoden välein, mikä on myös suositus.

Tavallisesti viesti taloyhtiölle lukkojen uusimisesta lähtee isännöitsijältä. Tätä on voinut edeltää esimerkiksi useampi murto yleisiin tiloihin. Leini suosittelee lukkojen uudelleensarjoittamista myös ison linjasaneerauksen jälkeen, koska avaimia on ajautunut monelle eri taholle.

– Tämä on ehdottoman tarpeellista - varsinkin niissä taloissa, joissa on vielä käytössä vanhat lukkomallit. Niiden avaimia pystytään kopioimaan naapurimaita myöten, joten lukituksen turvallisuus on kyseenalaista.

Lukkojen uusimisessa päätöksenteko etenee taloyhtiössä tavallisesti niin, että isännöitsijä vie asian hallituksen käsiteltäväksi. Jos sitä kannatetaan, isännöitsijä kilpailuttaa lukkoliikkeet. Leini kertoo lähettävänsä tarjouspyynnöt noin kymmenelle lukkoseppäliikkeelle.

– Mitä useammalta pyytää tarjouksen, sitä enemmän on vertailupohjaa sen oikean liikkeen valitsemiseksi.
Kun tarjoukset on saatu, asia viedään hallituksen kautta yhtiökokoukseen. Kustannukset sisällytetään talousarvioon.

– Lukkojen uudelleensarjoituksessa kustannustaso niin pieni, että se voidaan tavallisesti kattaa yhdellä ylimääräisellä vastikkeella. Harvoin joudutaan sitä varten ottamaan ylimääräinen laina. Jos yhtiöllä on ylijäämää, voidaan osa rahoittaa sillä ja osa ylimääräisellä vastikkeella.

Lukitusjärjestelmä uusiksi

Toisinaan sarjoitus ei riitä, vaan joudutaan uusimaan koko lukitusjärjestelmä.

– Tämä riippuu pitkälti lukkojen iästä. Jos lukot ovat 60-luvulta, niiden lukkopesiä ei kannata ruveta vaihtamaan. Eikä se ole aina edes mahdollista, Leini tietää.

Vanhasta lukitusjärjestelmästä voi koitua ylimääräisiä kustannuksia.

– Lukko ei välttämättä pelaa kunnolla ja paikalle joudutaan kutsumaan usein lukkoseppä, että ovi saadaan auki. Jos isännöitsijä viimeistään tässä vaiheessa sanoo, että lukitusjärjestelmä pitäisi uusia, niin kyllä häntä täytyisi taloyhtiössä myös uskoa. Ikävimpiin tilanteisiin kuuluvat hätätapaukset, joissa avun tulo viivästyy, koska vanha lukko ei toimi.

Sarjoitukseen verrattuna kustannukset nousevat, jos taloon asennetaan uudet lukot. Isännöitsijä Leini muistuttaa, että tässäkään tilanteessa kustannusrasitteen ei saa nousta osakkaalle liian suureksi.

– Taloyhtiö voi ottaa esimerkiksi kolmen vuoden hoitolainan, joka peritään osakkeenomistajilta hoitovastikkeena. Tai se voidaan ottaa pääomavastikkeena, jolloin jokainen voi miettiä, maksaako oman osuutensa hetimiten pois.

Kun taloyhtiössä pohditaan lukkojen uudelleen sarjoittamista tai lukkojärjestelmän uusimista, vaihtelevat mielipiteet siitä, riittääkö yksi ja sama avain asuntoon sekä yhteisiin tiloihin vai pitääkö olla asunnon avain ja niin kutsuttu emännän avain erikseen.

Isännöitsijä Leini tuo esille myös tilanteen, että vaikka lukko ei olisikaan huono, se on vääränlainen.

– Tähän törmää jopa uudiskohteissa. Taloyhtiön kellaritilojen palo-ovissa voi olla lukkopesiä, joiden kieleke ei lukitu. Tämä on helppo kohde murtautujalle, joka esimerkiksi jäykkää vaijeria apuna käyttäen saa avattua oven niin, ettei murtautumisesta jää jälkiä. Taloyhtiössä saattaa joutua tulilinjalle niin huoltoyhtiö kuin naapurikin ennen kuin pystytään todentamaan, että asialla on ollut ulkopuolinen tekijä.

Leini toteaakin, että lukon pitäisi olla vähintään niin hyvä, että mahdollisen murron tapahtuessa siitä jää jälki.

Ongelmana myös villit lukot

Vaikka huoneiston käyttölukko on taloyhtiön omaisuutta, sen vaihtamista ei voi vahtia - ainakaan aukottomasti. Oma lukunsa ovatkin niin kutsut villit lukot. Ne ovat asukkaan itsensä asennuttamia lukkoja, jotka eivät aukea yleisavaimella.

– On esimerkkitapaus, jossa asukas on pystynyt soittamaan ambulanssin paikalle, mutta ei ole päässyt enää aukaisemaan ovea. Hänellä oli tällainen villi lukko, joten ovi jouduttiin murtamaan.

Ongelmia aiheuttavat myös palovaroittimet, joiden paristo on lopussa. Kun se alkaa tämän merkiksi ujeltaa huoneistossa, täytyy palokunnan päästä tavalla tai toisella sisälle. Jos asunnossa on villi lukko, eikä asukas ole paikalla, ovi sahataan postiluukusta alaspäin auki. Palokunta joutuu nimittäin aina varmistamaan tilanteen, tuli huoneistosta savua tai ei.

– Kymmenkunta vuotta sitten oli keskustelua, että yleisavaimista pitäisi luopua. Onneksi tämä ei toteutunut. Kerrostaloissa on pakko olla yleisavain hätätilanteita varten.

Asukas voi asennuttaa huoneiston oveen myös varmuuslukon, johon on avain vain hänellä itsellään.

– Huoneiston omistajan tulee tässäkin tilanteessa tiedostaa, mikä riski siihen sisältyy. Vakuutusyhtiöllä on nimittäin oikeus vähentää korvauksen määrää, jos henkilö omalla toiminnalla vaikeuttaa tai hidastaa pelastustyötä ja vahingon vaara lisääntyy. Yhtiö voi leikata vaikkapa 25 prosenttia sen vuoksi, ettei huoltomies pääse esimerkiksi vesivahingon sattuessa välittömästi sisälle, vaan joutuu tilaamaan paikalle lukkosepän. Ja jos tulipalo sattuu, sisälle mennään keinolla millä hyvänsä.

Miten leväperäisesti asukkaat voivat avaimiin suhtautua, siitä isännöitsijä Jorma Leini kertoo esimerkin tältä kesältä.

– Vanhempi herrasmies hukkasi eräänä torstaina asiamiessalkkunsa, jossa olivat kaikki avaimet sekä papereita osoitetietoineen. Hän ilmoitti meille asiasta vasta perjantaina myöhään iltapäivällä ja oli silloin jo matkalla mökille. Kyselin häneltä, tehdäänkö asunnon lukkoon hätäsarjoitus, koska tiesin kyseessä olevan arvoasunnon. Hän ei siihen kuitenkaan päätynyt, vaan päätti tilata uuden sarjoituksen pikana. Kun hän vielä pohti vaimonsa kanssa muun muassa avaimien määrää, kello joutui ja lukkoseppäliikkeet ehtivät mennä kiinni, joten tilaus voitiin tehdä vasta maanantaina. Lukkoseppä sarjoitti lukot uudelleen viikon puolessa välissä ja avaimet lähetettiin pariskunnan kesäpaikkaan. Asunto oli siten koko viikonlopun ja alkuviikon oman onnensa nojassa, mutta onneksi mitään ei tapahtunut.

Taloyhtiöt suosivat yhtä lukkomerkkiä

Taloyhtiöissä on Leinin mukaan pääsääntöisesti käytössä Abloy-lukot. Vuosien varrella Leini on törmännyt ainoastaan muutamaan taloyhtiöön, jossa on käytössä jonkun muun valmistajan lukot.

- Kun poiketaan tästä yleisimmästä valmistajasta, sitoudutaan samalla yhteen operaattoriin, eikä voida kilpailuttaa lukkoliikkeitä. Sen sijaan yleisintä valmistajaa käytettäessä voidaan hyödyntää useampia palvelun tarjoajia. Lisäksi voi käydä niin, että tämän tuntemattomamman tuotemerkin valmistaja toteaa Suomen markkinat pieneksi ja lähtee lahden taakse.  Miten sitten onnistuvat uudelleen sarjoitukset ja huollot, Leini tuumaa.

Vuokra- ja toimistotaloissa avainhallinnan ulkoistaminen on jo tätä päivää. Isännöitsijä Jorma Leini arvio, että tähän suuntaan ollaan menossa myös isännöitsijäpuolella. Kuinka paljon se todellisuudessa säästää isännöitsijän aikaa ja vaivaa, jää Leinin mukaan nähtäväksi.

Myös asuinkerrostaloihin on alettu asentaa toimistorakennuksista tuttuja sähköisiä lukkoja, jotka aukeavat "läpyskällä". Isännöitsijä Leini arvelee tämänkaltaisten ratkaisujen, joilla suojataan kiinteistön ulkokuori, lisääntyvän.

– "Läpyskät" voidaan helposti poistaa käytöstä ja ohjelmoida tilalle uusi. Lukitusjärjestelmät kehittyvät kaiken aikaa ja niistä tulee nykyistä seurattavampia. Sen sijaan asuntoihin mennään vielä pitkään mekaanisella avaimella, isännöitsijä Jorma Leini arvelee.

Yli 25 vuotta vanhat lukot kannattaa vaihtaa uusiin

Kunnolliset ja toimivat lukot on avainasemassa talon turvallisuudesta puhuttaessa. Tämän tietää lukkoalalla pitkään toiminut Markku Oinonen.

- Vanhat lukot ovat turvallisuusriski. Vuosien varrella avaimia on voitu kopioida - runsaastikin. Näin ollen on mahdoton tietää, kuinka paljon ja kenen taskussa niitä on.

Tämän päivän avaimet ovat suojattuja. Niiden teettäminen ei onnistu ilman, että siihen on asunnon omistajan henkilökohtainen lupa.

– 70-luvuilla ja 80-luvun alkupuolella asennetut lukot toimivat pääsääntöisesti niin kutsutuilla pikkuavaimilla. Ne on helppo kopioida kenenkään kontrolloimatta esimerkiksi pikasuutarilla. Huoneiston myyjä voi antaa ostajalle vaikka ämpärillisen avaimia. Tämä ei silti voi tietää, ovatko siinä kaikki ja kuinka paljon niitä on hävinnyt, Markku Oinonen kuvailee.

Myös ajan hammas puree lukkoihin.

– Lukkoa käytetään useita kertoja päivässä. Nyrkkisääntönä voisi todeta, että kaksikymmentä vuotta palvelleet lukot ovat jo siinä kunnossa, että niiden vaihtaminen on ajankohtaista. Ne eivät vastaa enää tämän päivän lukoille asetettuja vaatimuksia ja turvamääräyksiä. Kun lukko on päässyt huonoon kuntoon, on sen tiirikoiminen ja murtaminen helppoa murtomiehille, Turvaykköset Oy:n Vantaan toimipaikan vetäjänä toimiva Markku Oinonen muistuttaa.

– Kun on kyse vanhasta lukosta, saattaa eteen tulla tilanne, ettei asukas itsekään saa kotinsa ovea auki. Tai niinkin voi käydä, että asuntoon pääsee toisen asunnon avaimilla.

Yhteishankinta kannattaa

Jos lukot ovat yli 25 vuotta palvelleita, Markku Oinonen suosittelee kiinteistön kaikkien lukkojen vaihtamista yhteishankintana. Asukkaiden ei kannata vaihdattaa lukkojaan yksi kerrallaan.

Uudet lukot asennetaan aina oven sisään, sillä perinteiset pintalukot eivät täytä nykyajan vaatimuksia.

– Oven sisään asennetut lukot ovat murtolujuudeltaan vahvoja. Lukoissa on poraussuoja ja niiden tiirikoiminen on mahdotonta. Huoneistoon ei pääse sisälle jälkiä jättämättä. Lisäksi uudet lukkotyypit takalukittuvat automaattisesti aina, kun ovi suljetaan. Kun ovi on takalukossa, sitä ei voi avata piikillä, lukkoalan ammattilainen mainitsee.

Tämän päivän lukkoihin käyvät vain suojatut avaimet.

– Niiden valmistaminen on valvottua. Niitä ei saa kopioitua edes lukkoliikkeessä ilman asunnon omistajan lupaa. Taloyhtiöissä tilaukset menevät yleensä isännöitsijän kautta. Häneltä tulee toimeksianto, jonka perusteella lukkoliike toimittaa avaimia tietyn määrän tiettyyn huoneistoon.

Uuden lukituksen puolesta puhuu myös helppokäyttöisyys. Asukas on tyytyväinen, kun avainnippu kevenee saman avaimen käydessä kotioven lisäksi niin porttikongiin, kellariin, pesutupaan kuin muihinkin yhteisiin tiloihin.

Etenkin vuokratalojen yhteisissä tiloissa käytetään lukkoja, joiden avaimissa on mekaanisen koodin lisäksi elektroninen tunnuskoodi. Tällaisilla avaimilla pääsee esimerkiksi pesuhuoneeseen tai kellaritiloihin. Elektronisen tunnuksen avulla hoituu myös kulunvalvonta.

Portaiden ulkopuolella käytetään puolestaan koodilukkoja.

– Se on kätevä käyttää, ja asukas voi antaa numerosarjan helposti vieraalleen. Koodi saattaa kuitenkin levitä liiaksi, joten se olisi hyvä aika ajoin uusia. Sen vaihtaminen ei ole vaikeaa, mutta siitä tiedottaminen saattaa olla, Oinonen huomauttaa.

Käyttölukoista vastaa taloyhtiö, mutta varmuuslukko on huoneiston omistajan omaisuutta. Sen voi sulkea ja avata vain avaimella. Viranomaismääräysten mukaan vain ulkopuolelta avattavaa lukkoa ei saisi käyttää, kun asunnossa oleskellaan.

Hyvään lukitukseen on "herätty"

Markku Oinonen toteaa, että yleensä lukkoasioihin herätään, kun jotain ikävää sattuu. Esimerkiksi talossa rupeaa tapahtumaan kellarimurtoja, joista ei jää jälkiä, eli sisälle on päästy avaimilla.

Toisaalta ihmiset ovat tänä päivänä valveutuneempia kuin ennen.

– Käydessäni 90-luvulla puhumassa asukasilloissa lukkojen uusimisen tarpeellisuudesta, vastaanotto saattoi olla tyly tyyliin: "nehän ovat pelanneet jo 30 vuotta, ei niitä tarvitse vaihtaa". Nyt ymmärretään kunnon lukkojen lisäävän turvallisuutta, ja eri vaihtoehdoista ollaan kiinnostuneita, Oinonen toteaa.

Hän kiinnittäisi huomiota myös lukkojen huoltoon.

– Onhan se hassua, että autoja huolletaan ja korjataan, mutta lukot saavat olla vuosikymmeniä ilman, että niille tehdään mitään, ei edes rasvata. Tämä siitä huolimatta, että ovien takana saattaa olla huomattava omaisuus, Oinonen painottaa.
 
– Lukkoseppä olisi hyvä kutsua tarkistamaan lukkojen sarjoitus ja kunto viiden vuoden välein.

Entä onnistuuko vanhanmallisten lukkojen korjaus?

– Nykyiset avainpesät eivät sovi ennen vuotta 1975 asennettuihin lukkoihin. Vanhanmallisten avainpesien toimitukset lopetettiin 1980-luvulla ja varaosatoimitukset 90-luvun puolessa välissä. Näin ollen niiden kunnostaminen ei enää onnistu.

Turvaselvityksestä lukitussuunnitelmaan

Lukkojen päivittämisessä kannattaa Markku Oinosen mukaan lähteä liikkeellä tilaamalla turvaselvitys lukkosepältä.  Jos taloyhtiössä siirrytään sen pohjalta askel eteenpäin, tilataan seuraavaksi lukitussuunnitelma. Mikäli päädytään lukkojen uusimiseen, asiasta päättää taloyhtiön yhtiökokous.

– Kun on tähän vaiheeseen päästy, kannattaa tarjoukset pyytää useammalta lukkoliikkeeltä samaa tarjouspyyntömallia käyttäen. Näin niiden vertailu on helppoa, Markku Oinonen muistuttaa.

Lukitussuunnitelma on tärkeä "paperi". Siitä selviää, minkälaiset lukot on asennettu mihinkin oveen. Sillä on käyttöä myös siinä tapauksessa, ettei kaikkiin oviin vaihdeta lukkoja kerralla. Lukitussuunnitelmasta selviää esimerkiksi, että A-rapun asukkaan avaimella pitää päästä C-rappuun, koska siellä on yleinen pesutupa, mutta C-rapun avaimilla ei tarvitse päästä A-rappuun, koska siellä ei ole yleisiä tiloja.

– Lukitussuunnitelma on perusjalka. Siihen on merkittynä kaikki kiinteistön lukot, avainmäärät sekä avaimien mahdollinen leimaus. Kun avaimiin on laserpoltettu leimaus, voidaan niiden määrää valvoa tehokkaasti. Etenkin vuokrataloyhtiöissä, joissa asukkaat vaihtuvat tiuhaan, tämä on tärkeätä. Jos avaimia katoaa, vuokranantaja velvoittaa vuokralaisen maksamaan lukon uudelleensarjoituksen.

Kun taloyhtiössä on päätetty lukkojen tilaamisesta, pelaa niiden toimitus melko nopeasti. Markku Oinonen laskee, että uudet lukot ovat ovissa ja avaimet jaettu asukkaille sekä muille asianosaisille vajaassa kahdessa kuukaudessa.

– Yhden oven kimpussa ei pyöritä tunteja. Jos ovi on muuten kunnossa, lukon asentaminen kestää vajaan tunnin.

Tänä päivänä kysyntää on myös avainhallintapalvelulla.

– Isännöitsijä siirtää avaimiin ja lukkoihin liittyvät asiat lukkoliikkeen hoidettavaksi. Tämä vastaa muun muassa avaimien jakamisesta asukkaille ja ajantasaisen rekisterin ylläpitämisestä kiinteistön avaimista. Esimerkiksi kukaan ei voi kopioida avainta ilman asunnon omistajan henkilökohtaista lupaa.

Elektroninen lukko tulossa

Miltä näyttää tulevaisuus, tarvitaanko avaimia lainkaan? Yli 20 vuotta lukkoalalla toiminut Markku Oinonen arvioi, ettei avainta syrjäytetä kovin helposti. Ovia voidaan avata jo nyt sormenjälki- tai iiristunnisteella, mutta ainakaan vielä ne eivät sovellu asuintalojen käyttöön.

– Uusinta uutta on suomalaisen innovaation tuloksena syntynyt elektroninen lukko. Lukkoja ei enää sarjoiteta ja kaikki avaimet näyttävät samanlaisilta, mutta niissä on erilainen sähköinen koodi.