Taloyhtiön

Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finassialan Keskusliitosta haastoi isännöitsijäkunnan Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa ottamaan omakohtaista vastuuta korjaushankkeiden asianmukaisesta läpiviemisestä. Vieläkin toivottavampana hän piti sitä, että isännöitsijät osallistuisivat siihen vahingontorjuntatyöhön, jolla esimerkiksi huolestuttavassa määrin kasvaneita vuotovahinkotapauksia ja tulipaloja voidaan välttää.

Yli puolet Suomen kansallisomaisuudesta on kiinteistöissä. Rakennuskannan arvo on noin 300 miljardia euroa. Maassamme on noin 3 miljoonaa rakennusta, joista 75 prosenttia on tehty 60-luvun jälkeen, 40 prosenttia 80-luvun jälkeen. Korjausrakentaminen ohittaa kohta uudisrakentamisen ja sen volyymi jo 90-luvulla oli yli 350 miljoonaa euroa.
 
Tässä raamit sille kokonaisuudelle, johon Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta, Pankkiyhdistyksestä, Rahoitusyhtiöiden Yhdistyksestä ja Finanssityönantajista aikaansaatu Finanssialan Keskusliitto pyrkii omalla toiminnallaan, esimerkiksi vakuutusalan yhteisellä vahingontorjuntatyöllä, vaikuttamaan.

Vahinkojen ja korvausten määrät huolestuttavassa kasvussa

Finanssialan Keskusliiton tilaston mukaan korvattujen suurvahinkojen ja korvausten määrä on vaihdellut, mutta suunta erityisesti 2000-luvulla näyttää olevan vain kasvussa.
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen mainitsi, että korvattujen suurvahinkojen tilastoon vuosilta 1990-2006 sisältyy esimerkiksi kahdeksan suurvuotovahinkotapausta, joita on jouduttu korvaamaan 200 000 euron edestä.

– Ennustin pari vuotta sitten, että kohta vuotovahinkoja korvataan enemmän kuin palovahinkoja, Pekurinen mainitsi.

Tilastojen valossa kehitys ei ole näin mennyt. Yleisesti ottaen Pekurinen kuitenkin ilmaisi olevansa huolissaan siitä, ettei vahingontorjuntatyö ole selvästikään mennyt perille niin kotitalouksien kuin yritystenkään osalta, koska vahinkojen määrä ja korvaukset ovat selvästi olleet koko ajan kasvussa.

Vahingontorjuntatyössä olisikin hänen mielestään tärkeintä oivaltaa se, ettei vahinkojen välttämisessä ole useinkaan kysymys kovin suurista asioista, vaan pienistä asioista, joilla vain loppukädessä on suuri vaikutus.

Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa turvalukon asianmukainen käyttö asuntomurtojen välttämisen kannalta.

Putkistoremonttien tarve selkeässä kasvussa

Vuotovahinkoja Finanssialan Keskusliitossa on selvitetty 2002-2003 ja selvitys on saamassa myös jatkoa. 2000-luvun alussa tehdyn vuotovahinkoselvityksen tärkein asia 2042 vahinkotapauksen valossa oli tutkia, missä kohdin  kiinteistöä vuotovahinko useimmiten tapahtuu.

Tämä selvitys osoitti, että merkittävä osa vuotovahingoista kohdistui kylmävesijohtoihin, viemäriputkistoon ja lämmitysverkostoon.

Huolestuttava piikki oli Pekurisen mukaan kuitenkin astianpesukoneiden vuotovahinkojen kohdalla: joka kymmenes vuotovahinko johtui niistä. Tarkemman selvityksen perusteella ilmeni, että useimmiten astianpesukoneen poistoletku oli asennettu virheellisesti.

Lisäksi tutkittiin tarkemmin putken sijainnin ja korroosion yhteisvaikutusta vuototapauksissa ja sitä, miten paljon vuotovahinkoja on tapahtunut minkäkin ikäisissä putkistoissa.

Tulityövahingot lisääntyneet

Tilasto korvattujen suurpalovahinkojen kehityksestä vuosilta 1990 - 2006 kertoo myös huolestuttavaa kieltään siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Pekurinen pohti sitä, onko esimerkiksi yritysten suhtautuminen ja satsaukset tulipalojen välttämiseen ja paloturvallisuuden edistämiseen jossain määrin vähentynyt, koska vahinkotapauksia sattuu entistä enemmän.

Tulitöiden turvallisuuskoulutuksen aloittaminen  90-luvulla vaikutti silloin nopeasti niin, että tulitöiden osuus kaikista suurpalovahingoista laski merkittävästi. Nyt suunta on kuitenkin huolestuttavassa kasvussa.
– Koulutus ei enää ilmeisesti pure, Pekurinen harmitteli.

Hänen mukaansa hitsarit ovat aiheuttaneet yli puolet tulityövahingoista, kun tulityövahinkoja ja menetelmiä on tarkasteltu viimeisten seitsemän vuoden ajalta.
– Älkää ikinä ottako tulityökortitonta työntekijää, Pekurinen evästi vakavin sanoin isännöitsijöitä.

Hän samalla kertoi, että vakuutusala tuottaa lähiaikoina isännöitsijöille selkeät ohjeet siitä, miten heidän tulisi toimia korjaushankkeissa, joissa tehdään tulitöitä.