Taloyhtiön

Espoolaisessa As Oy Otsonkalliossa valmistaudutaan perusteelliseen putkiremonttiin, perinteisellä tekniikalla toteutettavaan. Tonttiviemäreihin tulevan syksyn aikana käynnistyvässä korjaushankkeessa ei tosin kajota. Ne korjattiin kuntoon sujutustekniikalla jo 2000-2001. Sekä jo toteutetuille että nyt alkaville vaiheille korjaustekniikat on päätetty saman, vuonna 1998 tehdyn putkistojen kuntotutkimuksen pohjalta. 

Kaksi kolmikerroksista, viuhkamaista lamellitaloa ja kolme neljäkerroksista pistetaloa, porraskäytäviä 17, asuntoja 151, asuinneliöitä noin 8000, valmistumisvuosi 1955, siinä As Oy Otsonkallion perustiedot. Yhtiön isännöitsijänä toimii Arja Stenvall-Suomi Tapiolan Lämpö Oy:stä. Alkamaisillaan olevan peruskorjaushankkeen projektipäällikkö Jari Veikkola tekee työosuuttaan Otsonkallion hyväksi Insinööritoimisto Jarve Oy: n nimissä. Kumpaisenkin työpöydille, tiedostoihin ja mappeihin on nyt kertyneenä As Oy Otsonkalliosta aineistoa reippaasti perustietoja enemmän: rakennuspiirroksina, taulukkoina, pöytäkirjoina jne. 

Vuosi 1998 oli tärkeä. Silloin tutkimukset antoivat aikaa putkiston kunnostamiselle kymmenen vuotta, Stenvall-Suomi kertoo.
 
Vuonna 2005 yhtiössä laadittiin pitkäntähtäimen korjaussuunnitelma PTS, joka hyväksytettiin yhtiökokouksessa. Korjauksissa edetään sen pohjalta.  Vaikka pahoja vuotoja ei ole ilmennyt, isännöitsijä ei voi vannoa, ettei viitteitä pienemmistä vuodoista voisi tulla esiin nyt käynnistyvän remontin aikana.
 
Otsonkallion tapaiset remonttihankkeet ovat tulleet Jari Veikkolalle hyvin tutuiksi. Yhtä aikaa hänellä saattaa olla johdettavanaan neljän-viiden taloyhtiön remontit, joissa putkistojen kunnostus muodostaa oleellisen osan.

Vaihtoehtoisten korjaustapojen vertailu ja valintapäätöskuviot ovat hänen työpäivissään tuttua. Otsonkallion tonttiviemäreiden korjauksen sujutustekniikalla hän on nähnyt hyvinkin järkevänä päätöksenä, sillä osa viemäreistä kulkee maahan upotetuissa betonisissa putkikanaaleissa.

Rakennusten ulkopuolisten putkistojen korjaaminen sujuttamalla onkin Veikkolalle vailla uutisarvoa, niin pitkään ja paljon sitä on jo sovellettu. Jos korjausta vaativilla linjoilla ei ole painaumia tai muuta suuria vaurioita - kuten ei ollut Otsonkalliossakaan - sujuttaminen on hänestä järkevää.

Kun hommaan tartutaan, tehdään monta muutakin 

Oikea marssijärjestys putkistokorjausta sisältävässä remontissa Jari Veikkolan mukaan on teettää ensin hankesuunnitelma, joka perustuu putkistojen kuntotutkimukseen. Usein kohteen paperikuvat pitää sitten digitalisoida suunnittelijoita varten sähköiseen muotoon.
 
Asiakasyhtiöidensä remonttien hankesuunnittelujen kilpailuttamisen Tapiolan Lämpö teettää Stenvall-Suomen mukaan laadukkaiksi tiedettyjen suunnittelutoimistojen kesken.

Putkistojen uusimis-, korjaamis- tai uusimis- ja korjaamistapoja vertailtaessa hankesuunnitteluvaiheessa on nähtävä kokonaisuus, pääteltävä, mitä ennen tai myöhemmin tarpeelliseksi tulevia muita korjaustoimenpiteitä kannattaa yhdistää samaan hankkeeseen. Otsonkalliossa niitä nähtiin olevan paljonkin. Entisistä perunakellareista saadaan tilaa lastenvaunuille ja pakastimille, joiden sovittaminen pienehköihin asuntoihin on ollut hankalaa.

Tulevan hankkeen kavalkadia ovat myös sähköjärjestelmien ajanmukaistaminen ja tele- ja antenniasennusten uusiminen sekä pesuhuoneiden vesieristeiden sekä kalusteiden ja laatoitusten uusiminen. - Porrashuoneiden kunnostaminen kannattaa aina sovittaa putkiremonttien yhteyteen, Veikkola sanoo.
 
Lukitusten uusiminen on järkevä pitkäntähtäimen suunnittelussa ajoittaa seuraamaan putkiremonttia, jonka aikana avaimia on jaettu moneen suuntaan. Veikkolan ja Stenvall-Suomen mukaan kylpyhuoneiden lähtötilanteet Otsonkalliossa ovat hyvin monenlaiset. Osa on liki alkuperäisessä mallissaan ammeineen ja puoliksi muuraamalla tehtyine kaappeineen. Joissakin asunnoissa asukkaat ovat muun muassa laajennuttaneet pesutiloja, useat vuosikymmenten aikana uusineet vesieristyksiä.
 
Vesieristyksiä koskevat rakennusnormit ovat muuttuneet aikojen saatossa. Jo siitä johtuenkin on katsottu parhaaksi, että ne uusitaan yksintein kaikissa asunnoissa nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Muun muassa ammeiden ja kiintokaappien poistamisella tilaa on järjestynyt paitsi suihkusyvennykselle myös pesukoneelle ja tikaskuivaimelle.

Huoneisto huoneistolta käydään läpi kaikkien toiveet. Projektipäällikön mukaan poikkeuksellista tässä asunto-osakeyhtiössä on ollut päätös rakentaa osakkaiden valintapäätösten helpottamiseksi aula- ja kellaritiloihin mallikylpyhuoneita, levyistä laatoituksineen ja kalusteineen.

Tällaista menettelyä, vaikka se tuokin omat lisäkustannuksensa, Jari Veikkola puoltaa järkevänä etenkin isoissa kohteissa. Aksonometrisistä kuvista maallikon on vaikea mieltää, mitä ja minkälaisia kalusteita tiloihin mahtuu, paljonko jää liikkumatilaa.

Pistorasioiden oikealla sijoittelulla on merkitystä niin toiminnallisesti kuin sähköturvallisuuden suhteen.    

Käyttövesiputkien pinnoitus erikoistapauksissa  

Pinnoitustekniikoilla on sijaa talon sisäisissäkin korjaustöissä. Rivitalokohteissa, joissa viemäriputket kulkevat lattioiden alla, Veikkola on kokenut edullisimmaksi vaihtoehdoksi pinnoituttaa ne kuin avata lattiat vaihtamista varten. Edellytyksenä on, että putket ovat riittävän hyväkuntoiset, kestävät pinnoitusta edeltävän puhdistuksen.

Sen sijaan, kohteessa kuin kohteessa, hän harkitsisi varsin tarkkaan ennen kuin päätyisi pinnoittamaan vanhoja käyttövesiputkistoja.

Useimmissa tapauksissa on suhteellisen helppo löytää ratkaisut uusien käyttövesiputkien asennukselle, pienikokoisia kun ovat. Niiden pinnoittaminen tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi lähinnä erikoiskohteissa, joissa uudet pinta-asennukset eivät tulisi kysymykseen rakenteellisista, historiallisista tai esteettisistä syistä johtuen ja uusiin vaihtaminen arvokkaiden rakenteiden sisässä olisi tuhoisaa tai liian kallista. Etenkin pinnoittamisen osalta päätöksenteossa laskelmiin on tosin syytä ottaa huomioon myös pinnoitetun putken oletettavissa oleva ikä sekä vakuutusnäkökohdat.

As Oy Otsonkalliossa on tavalliset lämpöpatterit. Arja Stenvall-Suomen mukaan Tapiolassa on paljon myös taloja, joissa lämpö tulee lattian alla kiertävistä vesiputkista.

Putkistoremontin yhteydessä lattialämmitystaloissa lämmitysputket on tarkastettu kosteissa tiloissa. Tarvittaessa ne on uusittu.

Kosteissa tiloissa putkien vaurioriskit ovat suuremmat, koska vanhat vedeneristykset ovat saattaneet vuotaa. 50-luvun lämmitysputket sinänsä ovat Stenvall-Suomen mukaan kestäviä "höyryputkia".

Kuivien tilojen lattioiden alta putkia ei olekaan ryhdytty uusimaan.
  
Itse putkiosuutta merkittävämpi vaurioitumisen uhka on käyttövesiputkiston messinkijuotoksissa, joiden kestävyyttä tahtoo koetella sinkkikato. 70-luvun talojen kohdalla rakennusalalla kaikki eivät ole vakuuttuneita itse putkienkaan kestävyydestä. Vilkkaan rakennuskauden aikaan putkia jouduttiin haalimaan eri suunnista ja eri maista. Tiettävästi mukana tuli huonolaatuisempaakin tavaraa. 

Rakenteiden keston kanssa tarkkana

Usein sisäpuoliset uudet viemäriputket laitetaan lävistämään päällekkäin olevien asuntojen välipohja (=laipio). Alapuolella olevan kylpyhuoneen katossa tulee kulkemaan viemäriputki. Matalammissa tiloissa linjaus voi tuottaa suuriakin hankaluuksia.

Otsonkalliossa vaikeuksia ei ollut. Etuna on lattialaatan vahvuus ja rakenne. Uusille viemäriputkille voidaan piikata urat betonin sisään, joko uusille linjoilleen - jolloin vanhat ovat saaneet jäädä virattomina entisille paikoilleen - tai vanhat on poistettu ja laitettu uudet kulkemaan samaa reittiä. Rakenteessa oleellista on, että laatan kantava osuus on putkien alla, siihen ei tarvitse kajota, rakenne ei heikkene.

Monissa muissa kohteissa raudoitetun lattiavalun auki piikkaaminen on liian suuri riski, koska tukiraudoitukset ovat lähempänä pintaa.

Poistettujen raudoitusten tilalle on liki mahdoton saada riittävää vahvistavaa rakennetta takaisin umpeen valettaessa. Lattian kantavuus jää kyseenalaiseksi.