Taloyhtiön

Koko taloyhtiön kattava putkiremonttitarve saattaa olla karua todellisuutta jo parikymppisissä rakennuksissa. Vuonna 1985 valmistunut inkoolainen As Oy Pajatupa on esimerkki siitä. Joulukuussa 2003 havaitut pistevuodot yhden asunnon lämpimän käyttöveden putkissa eivät jääneet satunnaiseksi haveriksi. Samaa vaivaa alkoi ilmetä jatkuvasti muissakin asunnoissa. Yhdeksi ja salakavalaksi syyksi on arveltu alueen pohjaveden silikaattipitoisuus, piidioksidi, SiO2:a, joskin vuotojen takana katsottiin olleen muitakin osatekijöitä.

Nopeaa vaurioitumista edistäneiksi tekijöiksi inkoolaisessa taloyhtiössä pääteltiin myös käytettyjen kupariputkien heikkolaatuisuus sekä turhan suuri vedenpaine. Samankaltaisia tapauksia on lähialueella ollut muitakin.

Pohjavesien silikaattipitoisuutta onkin esitetty läntisen Uudenmaan alueelle ominaiseksi riesaksi, joskin epäilyjä esiintymisestä on myös muualla. Siihen nähden, kuinka vahingollisia seurauksia veden sisältämä silikaatti voi kupariputkille otollisissa olosuhteissa aiheuttaa, tietoisuus asiasta tuntuu kuitenkin olleen satunnaista ja riittämätöntä, SuLVIn tilaisuudessa todettiin.

Niin suunnittelijoiden, rakennuttajien kuin rakennustarkastajien tulisi ymmärtää yhdistelmän ‘kupariputket ja silikaattipitoinen vesi’ mahdolliset riskit. 

Katot paljastivat tihkunnan pian

Mitä tapahtumaketjussa ilmeni ja millaisin yhteistyökuvioin ja menetelmin vuoto-ongelma hoidettiin pois As Oy Pajatuvan päiväjärjestyksestä, siitä SuLVI:n järjestämässä tilaisuudessa olivat kertomassa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ulla Hannuksela sekä Ove Lahtivuori työt toteuttaneesta LVI-Gerkman Oy:stä.
 
Ulla Hannuksela muistaa kuulleensa huhupuheita, että 80-luvun loppu- ja 90-luvun alkupuolella vallinneen rakennusbuumin aikaan Suomeen tuotiin kupariputkea muualtakin, huonolaatuista, ohutseinäistä ja ainerakenteeltaan heikkoa. Liekö sellaista päätynyt Pajatupaankin? Niin tai näin, onni onnettomuudessa oli, että putket oli alun perin asennettu kulkemaan katossa, ei lattioiden alla.

Ainoastaan yhdessä huoneistossa syöpyneestä putkesta tihkunut vesi oli päässyt seinärakenteeseen ja aiheuttanut mittavamman kuivatuksen siltä osin. Muissa huoneistoissa nopeina indikaattoreina väärille teille päässeelle vedelle toimivat putkien peittona olleet alakatot. Kipsilevyt pullistelivat kosteuttaan ja tihkuttivat vettä muun muassa naulanrei’istään.

Huomionarvoinen seikka oli, että vuotoja sattui nimenomaan päätyasunnoissa. Alttiimpia korroosiolle ovatkin linjan äärimmäiset pienet putket, joissa veden vaihtuvuus saattaa jäädä vähäisemmäksi. Vaakasuorassa asennossa olevat osat ovat suuremassa vaarassa syöpyä kuin pystysuorat putkenosat.

Komposiittiputkia,  vesimittareita ja ..
 
Vanhojen putkien pinnoittamismahdollisuudesta taloyhtiön hallituksella oli Ulla Hannukselan mukaan tietoa tietoa lähinnä parin lehtijutun pohjalta. Remontin myötä taloihin haluttiin asentaa huoneistokohtaiset vesimittarit. Se edellytti erilaista linjastoa kuin olemassa ollut, siksi pinnoittamisiin ei sen enempää edes syvennytty.

Pajatuvan taloissa remonttisuunnitelmissa päädyttiinkin ratkaisuun, jossa putkistolinjat rakennettiin täysin uudelleen pinta-asennuksina käyttäen komposiittiputkistojärjestelmää, jonka kerrosrakenteiset putket yhdistetään liittimin. Hitsausta ei tarvittu, ei myöskään erillistä pintakäsittelyä. Asukkaille annettiin lupa esittää urakoitsijalle mahdollisuuksien rajoissa toivomuksia pintavetojen sijoituksista. Vanhat putket jätettiin rakenteiden sisään.

Ulkonäkövaihtoehdoksi annettiin myös mahdollisuus valita komposiittiputken sijasta kromipäällystetty kupariputki - mutta vain näkyvissä oleviin osiin. Muutamissa huoneistossa näin myös tehtiin.

Hannuksela itse halusi kylpyhuoneensa putkien toistavan uusien hanojen kromipintaa, muissa tiloissa pintavedot tehtiin komposiittiputkilla. Mikäli käyttövedessä muuten harmittoman silikaatin aiheuttama pistesyöpymä iskisi näihin ulkopinnaltaan kromattuihin kupariputkiin, näkyvillä olevissa vedoissa seuraukset paljastuisivat heti.
 
Saman remontin yhteydessä taloyhtiö liittyi kaukolämpöverkostoon. Paksuseinämäiset, kupariset patteriputket jätettiin palvelemaan edelleen. Sen sijaan vanhat patterit vaihdettiin toisenlaisiin, suljetun vedenkierron lämmitystapaan suunniteltuihin pattereihin. Vanhoissa pattereissa oli todettu lisäysveden sisältämän hapen - tältä osin ei siis silikaatin - aiheuttamaa pistesyöpymää. Myös lämmönjakohuone uudistettiin.
Vesimittarit asennettiin sekä kylmälle että lämpimälle vedelle.
 
Oma vesimittari herättää säästöhalut

Kahdessa vaiheessa toteutetun putkiremontin aikatauluksi päätettiin kesät 2005 ja 2006, toteuttajana molemmissa sama, tuttu urakoitsija. 

- Asukkaat osallistuivat oman remonttinsa valvontaan, esittivät toivomuksensa suoraan urakoitsijalle ja sopivat myös aikatauluista, Ulla Hannuksela kertoi.

Putkien kytkeminen huoneistoissa kävi parissa tunnissa. Remontin alta ei ollut tarvetta muuttaa pois. Taloyhtiön ja urakoitsijan yhteistyön sujui suhteellisen kivuttomasti, totesivat esityksessään Hannuksela hallituksen puheenjohtajana ja Ove Lahtivuori urakan toteuttajan näkökulmasta. Yleisesti tiedottamisen tärkeys on korostunut remonteissa, jotka kohdistuvat asuttuihin tiloihin. Huonoa arvosanaa Pajatuvan urakoitsijalle ei annettu, vaikka joidenkin asukkaiden mielestä tiedotusta olisi enemmänkin kaivattu. Lahtivuori lupasi lisätä edelleen panostusta tähänkin asiakkaiden kannalta oleelliseen osatoimintoon.

Oman noin 80-neliöisen asuntonsa osalta Ulla Hannuksela kertoo saaneensa kontolleen koko remonttikokonaisuuden yhteisesti maksettavista osista yhtiölainaosuutta vajaa 9 000 euroa, mitä hän ei pidä pahana neliötä kohden.

- Vedenkulutus taloyhtiössä on vähentynyt yli 40 prosentilla ja hoitokulut ovat selvästi pienentyneet etenkin lämmitysjärjestelmän osalta, hän kertoo remontin vaikutuksista.

 Asumisturvallisuus ja - huolettomuus taloyhtiössä on parantunut. Kaksi asuntoa on remontin jälkeen vaihtanut omistajaa. Kauppojen syntymisessä painoi toteutettu putkiremontti. Asuntojen hinnat ovat nousseet.