Taloyhtiön

– Päivittäinen polemiikki vesienkulutuksesta on loppunut. Näin toteaa lahtelaisen As Oy Liipolankartanon piha- ja porrashuoneparlamenttien kuulumisista Hannu Aalto. Asukkaana ja myös työnsä kautta taloyhtiöön tiiviisti kiinnittyneen miehen mukaan vesiasioista toki puhutaan yhä, mutta sävy on muuttunut. Huoneistokohtaisten vesimittareiden myötä naapureiden vedenkäytön kyttääminen loppui. Kiinnostus kohdistuu nyt omaan vedenkäyttöön.

Harvalla taloyhtiöllä nykyisin on omaa talonmiestä. Liipolankartanolla on, on ollut alusta alkaen, siis vuodesta 1970. Viimeiset 26 vuotta taloyhtiössä, omassa huoneistossaan asunut Hannu Aalto on järjestyksessä taloyhtiön kolmas talonmies. Tehtävässä hän aloitti kutsuttuna 1.3.2004. Nurkat ja elämänmeno ovat käyneet hänelle tutuiksi.

Yksi viisiportainen ja kaksi kaksiportaista taloa, huoneistoja 150, asukkaita noin 210, siinä Aallon työmaa. Aikakautensa rakennusten tapaan Liipolankartanossa asutaan betonielementtien suojassa. Muutama vuosi sitten teetetyn julkisivujen maalauksen jäljiltä ilme on siisti. Käyttövesiputkistoissa oli alkanut ilmetä vuotoja, siksi seuraavaksi korjausohjemassa otettiin niiden uusiminen.

Yhteisellä päätöksellä oli alusta lähtien selvää, että kun putket uusitaan, samalla asennutetaan myös huoneistokohtaiset vesimittarit. Näin tehtiin. Samoin remontin yhteydessä vaihdettiin vessanpöntöt uusiin, entisiin verrattuna vetoa kohden vähemmän vettä kuluttaviin, joskaan ei ns. kaksoisnuppimalleihin.

Asukkaat ovat voineet nyt noin kahden vuoden ajan seurata omia veden käytön tottumuksiaan, ja pyrkiä muuttamaan niitä, jos ovat katsoneet tarpeelliseksi. Hannu Aallon mukaan osa asukkaista kiinnostui etenkin alussa seuraamaan lukemiaan jopa viikkotasolla. Huoneistoissa ei ole omia lukulaitteita.

Huoneistokohtaiset anturitkin ovat porraskäytävän puolella koteloituina. Ainoa taloyhtiön lukulaite on talomiehellä työhuoneessaan ison talon päädyn pohjakerroksessa. Näppäilemällä edellä mainittua digitaalista tietojenkeruuyksikköä Hannu Aalto pystyy selvittämään erilaisia huoneistokohtaisia tietoja kulutuksestaan kiinnostuneille asukkaille.

60 litran säästö/hlö/vrk,
yli 12 000 l/yhtiö/vrk

Liipolankartanon isännöitsijä Markku Hietala Lahden SKV:sta on tulostanut yhteenvedon huoneistoittain aikavälillä 1.1.2008 – 24.4.2008. Vuorokaudessa henkilöä kohden kulutetut vesimäärät poikkeavat huoneistoittain todella paljon toisistaan. Suurimman kulutuksen huoneistossa vettä on käytetty 514 litraa/hlö/vrk. Toisaalta vain muutaman kymmenen litran/henkilö kulutuksen huoneistoja on hyvin paljon. Yhdessä huoneistossa vettä ei ole kulutettu lainkaan. Osan kulutuseroista selittävät tietysti osittaiset asumiset mökeillä tai muualla, matkustelut jne.

Listalta Markku Hietala on laskenut alkuvuoden keskikulutukseksi 110 l/hlö/vrk. Vuonna 2005, ennen putkiremonttia ja mittareiden asennusta käyttöveden kulutuksen keskiarvo oli 170 l/hlö/vrk.

Huoneistokohtaiset anturit ovat erikseen kylmälle ja kuumalle vedelle. Tämä vuoden noin kolmen ensimmäisen kuukauden lukemien pohjalta vaikuttaa, että kuuman veden prosentuaalinen osuus kulutetusta vedestä henkeä kohden on suurin huoneistoissa, joissa kokonaiskulutuskin on ollut suurin. Esimerkiksi kulutuksella 403 l/hlö/vrk kuuman veden osuus on ollut 62 prosenttia, kulutuksella 229 l/hlö/vrk 57 prosenttia, kulutuksella 514 l/hlö/vrk 54 prosenttia. Joskus syynä voi olla jopa sairaus, mutta monella seurausta tavasta tiskata juoksevalla vedellä tai suihkukäyttäytymisestä. Hana täysillä auki pitkään lämpöisessä suihkussa uuttera puhdistautuja pyörittää lukemia reippaasti.

Jokseenkin nykyisellä keskiarvokulutuksella (110 l/hlö/vrk) eletyissä perhekunnissa kuuman veden osuus on vaihdellut välillä 30- 52 prosenttia. Kaikki huoneistot mukaan laskien kuuman käyttöveden prosenttiosuus oli kyseisellä tarkkailuvälillä 44 prosenttia.

Alkuvuoden lukemien pohjalta Markku Hietala ennustaa huoneistokohtaisten vedenkulutusten yhteissumman jäävän tänä vuonna alle 8500 kuutiometrin. Viime vuonna kulutus oli yli 9000 kuutiometriä. Suunta onkin ollut laskeva mittareiden asennuksen jälkeen, keskimäärin. Vuodesta 2005 alaspäin on tultu yli 30 prosenttia, kun verrataan vastaaviin kuukausiin.

Noin kymmenesosa
yhteisestä pussista

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja käytössä kolmena tämän vuoden alkukuukautena on mennyt vettä kaikkiaan 240 kuutiometriä, kokonaiskulutuksesta hieman alle 10 prosenttia.  Taloyhtiössä on viisi saunaa. Niistä suosituimman, viitenä päivänä viikossa ’pitkää päivää’ lämpiävän saunan yhteydessä on 2,8 x 7,5 –metrinen, vajaat 30 kuutiometriä vettä vetävä uima-allas. Muista saunoista kaksi lämpiää kahtena päivänä viikossa, kaksi yhtenä. Yhtiön kaksi pyykkitupaa ovat ahkerassa käytössä.

Täydellisenä veden vaihto uima-altaaseen tehdään noin 6-8 kuukauden välein, suodattimien puhdistuksen yhteydessä. Vettä joudutaan tietysti lisäämään välillä.

Yllättävää, että pihan pesu ei näy minkäänlaisena piikkinä kokonaiskulutuksessa, Hannu Aalto toteaa ajankohtaisen huomion isännöitsijälle. Säädettävää suutinta käyttäen pihan pesijän letkussa veden virtaus on pienempi kuin silmämääräisesti uskoisikaan.

Toimistolle työrauhaa, mutta myös lisätyötä

Isännöitsijänä Markku Hietala saa As Oy Liipolankartanon vedenkulutustiedot ja yhteenvetoraportit tietokoneen kautta haluamallaan tavalla. Lahden SKV:n isännöimistä taloyhtiöistä Liipolankartanon oli ensimmäinen huoneistokohtaiseen mittaukseen siirtynyt. Sen jälkeen systeemi on tullut jo neljään muuhunkin taloyhtiöön. Hietala uskoo suuntauksen jatkuvan; putkisaneerauksen yhteydessä taloyhtiöt siirtyvät huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen.

Isännöitsijätoimistolle menetelmä on heijastunut muun muassa vähentyneinä valituksina. Toisaalta se tuottaa toimistolla lisätyötä. Hyvitys-/lisäperintälaskutus hoidetaan kerran vuodessa.

Vedenmittausjärjestelmän toimittaja lohjalainen Vexve Oy Vesiverto antaa tuotteelleen kahden vuoden takuun, mikä aika on Liipolankartanolla nyt umpeutumassa. Heti asentamisen jälkeen kahden huoneiston antureita saostumilta suojaavat suodattimet jouduttiin puhdistamaan. Sen jälkeen ongelmia tai huoltotarpeita ei ole ollut.

Paitsi mahdollisista tukkeutumista järjestelmä hälyttää myös, mikäli jossakin asunnossa ei pitkään aikaan käytetä vettä ollenkaan – yhdenlainen turvatekijä yksinasuvien vanhusten kannalta. Tai jos jossakin on jäänyt kylmävesihana auki yöllä, ja myös esimerkiksi vessojen vuotavista tiivisteistä.
 
As Oy Liipolankallio
Uudet käyttövesiputkistot sekä siirtyminen huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen vuonna 2006:

• Komposiittiputkistot (muovi-alumiini-muovi), nousut porraskäytäviin koteloituna.
• Uudet vessanpöntöt 150 huoneistoon, yksihuuhtelumalli.
• Keskimääräinen perhekoko 1 ½ henkilöä.
• Digitaalinen vedenmittausjärjestelmä, Vesiverto.
• Kylpyhuoneiden lämmityspatterit siirrettiin lämmönjakohuoneen vesikiertoon.
• Tarjouksia saatiin viisi. Hintahajonta suurehko.
• Suunnittelu ja urakointi: Lahden LVI-talo Oy.
• Urakan yhteishinta 1,2 miljoonaa euroa, josta vedenmittaussysteemin osuus huoneistoa kohden laskien noin 600 euroa.
• Vedenmittauksen arvioitu kuoletusaika näillä näkymin nelisen vuotta.

Vedenkulutus 1.1.2008 – 28.4.2008

• Keskiarvo 110 l/hlö/vrk
• Yli 200 l/hlö/vrk        6 huoneistossa
• 150-200 l/hlö/vrk      6 huoneistossa
• 100 -150 l/hlö/vrk   29 huoneistossa
• Alle 100 l/hlö/vrk   109 huoneistossa
• Kylmän veden hinta Lahdessa 2, 80 €/m3
• Lämpimän veden hinta Lahdessa 5,25 €/m3
• Ennakkovesimaksu 14 €/hlö/kk
• Tasausmaksu kerran vuodessa
• Suurin toteutunut lisälasku 500 €, usealle yli 200 €,
  suurimmat palautukset yli 100 €
• Yhtiötasolla heitto jäi alle 1000 €