Taloyhtiön

Rakennusten vesijohdot ja viemärit vanhenevat yleensä nopeammin kuin rakennuksen muut osat. Tämän vuoksi joudutaan ne tavallisesti uusimaan yhden tai useamman kerran rakennuksen eliniän aikana. Jotta putkiston uusiminen voitaisiin tehdä mahdollisimman edullisella tavalla, on putkistojen kunto tutkittava, mikä on vaativa, ammattitaitoa edellyttävä tehtävä.

Tutkimuksen avulla saadaan järjestelmällistä tietoa putkiston kunnosta ja jäljellä olevasta eliniästä. Tutkimuksen tulosten perusteella taloyhtiö tai kiinteistön omistaja voi valita kiinteistön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja resursseihin sopivimmat korjaustavat.

Suositus kuntotutkimuksen suorittamiseksi

Kuntotutkimuksen suorittamistarve voi syntyä rakennuksessa tehdystä kuntoarviosta, jossa on havaittu merkkejä putkiston heikosta kunnosta ja suositeltu tarkempien tutkimusten tekemistä. Toinen kuntotutkimustarpeen aiheuttaja on putkiston ja laitteiden suurentuneet korjauskustannukset tai yhä useammat vaurioitumiset. Kuntotutkimustarve voidaan jakaa kolmeen eri tilanteeseen:

 1) Putkisto uusitaan kokonaan. Putkistolle ei suoriteta kuntotutkimusta. Putkistojen asennuksesta tai uusimisesta on kulunut yli 40 vuotta ja putkistossa on ollut havaittuja vesivuotoja yli 5 kpl viimeisten 2 vuoden aikana, joista vähintään 2 on ollut vakavia vesivuotoja.

2) Putkistolle suoritetaan kuntotutkimus. Uusimis- tai korjaustarve määräytyy kuntotutkimuksen perusteella. Putkistojen asennuksesta tai uusimisesta on kulunut yli 15 vuotta tai putkistossa on ollut havaittuja vesivuotoja yli 3 kappaletta, tai 1 vakava vesivuoto viimeisen 2 vuoden aikana.

3) Putkistolle ei vielä tarvitse suorittaa kuntotutkimusta. Putkistojen asennuksesta tai uusimisesta on kulunut enintään 15 vuotta ja putkistossa on ollut havaittuja vesivuotoja enintään 3 kpl viimeisen 2 vuoden aikana, joista yksikään ei ole ollut vakava. Vakavalla tarkoitetaan vakuutusyhtiön korvattavaksi annettua, rakennuksen kiinteässä putkiverkossa tapahtunutta vesivahinkoa.

Kuntotutkimuksen eteneminen

Suorittamisjärjestys on suunniteltava huolella. Tutkimus jaetaan seuraaviin osiin: 1) Lähtötietojen keruu 2) Putkistokatselmus 3) Asbestikartoitus (purkutyöt tarvittaessa) 4) Perustutkimus (mitta-, kuvaus- sekä katselulaittein suoritettava tutkimus) 5) Koepalojen otto, visuaalinen tarkastus sekä mahdolliset laboratoriotutkimukset 6) Korjaustarpeen määrittely sekä tulosten raportointi 7) Putkistojen sijaintipiirustusten päivittäminen (lisätyö)

Toimenpidesuositus

Kuntotutkimuksen tuloksena määritetään putkistolle tai sen osalle toimenpidesuositus, joka voi olla:

1) Putkiston säilyttäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet, kuten putkiston puhdistaminen, kiinnittäminen tai tukeminen, ulkopuolinen korroosiosuojaus, lisäeristäminen jne.

2) Putkiston korjaaminen, jolloin osoitetaan korjauskohdat ja -menetelmät

3) Uusiminen kokonaan tai osittain

4) Pelkästään asbestipitoisten eristeiden purku ja uudelleen eristäminen Koska tutkittavat rakennukset ovat hyvin erilaisia, on yleispätevän johtopäätöspolun määrittäminen vaikeata. Siksi kuntotutkijan kokemus ja ammattitaito ovat erittäin tärkeitä pyrittäessä hyvään lopputulokseen.

Tutkimuksen tilaaminen

Putkiston kuntotutkimuksen tilaaminen käynnistyy tarjouspyynnöllä, johon voidaan käyttää Suomen LVI-Liitto ry SuLVIn laatimaa kaavaketta. Putkiston kuntotutkimus tulee suorittaa ”Kiinteistön vesiputkiston kuntotutkimusohjeessa” esitettyjen menetelmien ja lomakkeiden muodossa. Kuntotutkimuksen lähtötiedoksi ja vallitsevan tilanteen kartoittamiseksi on syytä tehdä asukaskysely. Kuntotutkimukseen kuuluu aina raportointi, jossa esitetään mittausten tai muiden tutkimusten tulokset sekä näihin pohjautuva arvio putkiston kunnosta ja korjaustarpeesta vaihtoehtoineen. Tarjouspyyntövaiheessa tilaajan kannattaa myös harkita esim. kosteus- ja homevaurioiden sekä sisäilmaston kuntotutkimuksen liittämistä putkistotutkimuksen yhteyteen.

Lähde: Vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje, SuLVI julkaisu 7, v. 1998.