Taloyhtiön

Onneksi oli kesä, päivystäjä pääsi viidennen kerroksen huoneistoon katkaisemaan sulut vedentulon lopettamiseksi ja kuivausliikkeen työntekijät laitteineen tulivat nopeasti paikalle. Näin kiittelevät huoltomestari Antti Kämäräinen ja isännöitsijä Wille Selinheimo alkuvaiheiden sujumista kerrostalon vuotovahinkotapauksessa, jossa putkiliitoksen rikkoontuminen aiheutti Myyrmäessä mittavan vesivahingon. Hankalaksi ongelmaksi oli koitua osakkaiden saaminen kiinni lomakauden ollessa parhaimmillaan.

Todellakin,  onneksi oli kesä, eivätkä paukkupakkaset, sillä silloin tässä olisi ollut suurempikin katastrofi, Antti Kämäräinen ja Wille Selinheimo Myyrmäen Huollosta toteavat muistelleessaan erään asiakastaloyhtiön mittavaa vuotovahinkotapausta parin vuoden takaa.
– Tässä on korostettava nimenomaan päivystäjän toimien tärkeyttä. Hän sai vuodon nopeasti tyrehdytettyä ja onneksi kuivausliikkeestäkin saatiin paikalle tarvittava määrä työntekijöitä ja laitteistoa, Selinheimo korostaa toimista, joilla vältettiin lisävahinkojen syntyminen.

Myyrmäen Huollon päivystäjänä toiminut Jorma Pohja  pääsi nopeasti paikalle. Hänet kutsui toisen kerroksen asukas, joka kertoi veden valuvan katon kautta hänen huoneistoonsa.  Jorman tullessa kerrostaloon sisälle, vettä tuli valtoimenaan vastaan jo rapuissakin ja veti sulut kiinni, ennen kuin lähti tarkemmin tutkimaan, mistä vuoto on peräisin.

Vesivahinko näytti tapahtuneen viidennessä kerroksessa, josta vesi ehti levitä loppujen lopuksi läpi koko talon kellarikerrokseen saakka. Talossa on kolme porrasta, joista kussakin on 15 huoneistoa.
– Menin katsomaan tilannetta viidennen kerroksen huoneistoon, jonka oven alta vesi tulvi. Kun pääsin sisään, vettä oli lattialla nilkkoja myöden, Jorma kertoo.

Hän hälytti paikalle kuivausliikkeen, ja heitä odotellessaan yritti minimoida ylimmän kerroksen huoneiston irtaimistovahinkoja, minkä pystyi - vetämällä suuria mattoja parvekkeelle kuivumaan ja siirtämällä antiikkihuonekaluja kuivempiin paikkoihin.

Jälkikäteen arvioitiin, että vuoto olisi alkanut jo edellisenä päivänä. Myyrmäen Huollolla on käytössä reaaliaikainen vedenkulutusmittarointi, ja se osoitti Kämäräisen mukaan, että talon vedenkulutuksessa oli ollut edellisenä päivänä selkeä kulutuspiikki.

Vuoto johtui huoneiston 35 vuotta vanhan wc:ssä sijaitsevan putkiliitoksen pettämisestä.

Urakat kilpailutettiin

Kuivausten käynnistyessä tehtiin kokonaisselvitys vahingoista, jotka vakuutustarkastaja kävi myös paikan päällä toteamassa. Vesi turmeli kaikkiaan kahdeksan asuntoa, jotka jouduttiin korjaamaan.
– Kuivausliikkeiltä saatiin työselitys, jonka he laativat omien vahinkoraporttiensa pohjalta. Kun osa purkutöistä oli tehty ja lomat päättyneet, korjaussuunnitelmia vielä tarkennettiin ja laadittiin työselityksiä. Lisäksi päätettiin, että isoimpia vahinkoja kärsineiden kolmen huoneiston kohdalla korjausurakat kilpailutetaan vakuutusyhtiön kanssa, kertoo Kämäräinen korjauksista.

Lopputuloksena oli, että kaikissa kolmessa huoneistossa korjaukset teki eri urakoitsijat, kahden osalta vakuutusyhtiön hyväksymät halvimmat urakkatarjoukset. Yksi osakkaista halusi käyttää tuntemaansa yritystä.
– Tässä tapauksessa en näe, että siinä oli riskinsä, vaikka korjaukset teki kolme eri urakoitsijaa. Kun kuivaukset päättyivät näissä kolmessa asunnossa yhtäaikaa, niin kenellä urakoitsijalla olisi sillä hetkellä ollut riittävästi työvoimaa - oltiinhan keskellä kesää. Sanoisinkin, että meillä oli tässä suhteessa hyvä tuuri, että urakoitsijat saatiin heti töihin.

Kaikkien töitä valvottiin yhtiön toimesta, että työt tulevat varmasti joka huoneistossa asianmukaisesti tehtyä. Kaksi muuta urakoitsijaa olivat lisäksi entuudestaan tunnettuja, joten siinäkin suhteessa tiedettiin, ketkä työmaalla tulevat työskentelemään, Kämäräinen jatkaa.

Kesälomakaudesta oli tässä tapauksessa myös etua, sillä asukkaat pystyivät asumaan evakossa remontin ajan.

Neuvotteluja vakuutusehdoista ja korvauksista

Osakkaat neuvottelivat korjauksista niin vakuutusyhtiön kuin urakoitsijankin kanssa selvitellen korvauksia ja kustannusvastuita. Kämäräinen mainitsee, että esimerkiksi yhdessä huoneistossa oli mosaiikkiparketti, mutta vakuutusyhtiön korvaus olisi kattanut vain muovimaton asentamisen.
– Osakkaiden kanssa neuvoteltiin siitä, että jos he haluavat huoneistoihinsa muovimaton sijasta lautaparketin tai vastaavan, se on mahdollista, mutta osakkaan täytyy itse maksaa muovimaton ja parketin välinen hintaero. Tässä tapauksessa materiaalien vaihtaminen ei kuulunut taloyhtiölle, ja siksi osakkaiden oli vastattava niistä itse, Kämäräinen jatkaa.

Isännöitsijänä toimivan Selinheimon kokemuksen mukaan vahinkotilanteissa syntyy aina keskusteluja korvauskäytännöistä. Osakkaan saattaa olla vaikea hyväksyä vakuutusyhtiön korvausperiaatetta - eli tässä tapauksessa sitä, että vakuutusyhtiö oli valmis korvaamaan vain veden turmeleman seinän pintamateriaalin, ei viereisten, vahingoittumattomien seinien pintamateriaaleja.
– Se oli vakuutusyhtiön päätös, eikä isännöitsijän mielipide tai kannanotto, Selinheimo korostaa oikoakseen aika yleistä väärinkäsitystä siitä, että isännöitsijä voisi jollain tavalla vaikuttaa vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin.

Korjausten rahoituksessa oltiin pakon edessä

– Vakuutusyhtiön kanssa todettiin, että korjauskustannukset nousevat kokonaisuudessaan runsaaseen 50 000 euroon. Neuvotteluiden myötä kävi ilmi, että taloyhtiön piikkiin kokonaissummasta jäisi ikävähennyksen ja omavastuun jälkeen kaksi kolmasosaa. Summa oli suuri ja kyseessä pieni asunto-osakeyhtiö, jolla ei ole korjauksiin vararahastoa. Hallituksessa jouduttiinkin ankarasti miettimään, miten korjauksiin saadaan tarvittavat rahat, Selinheimo kertoo.

Hallituksessa ymmärrettiin hyvin tilanteen vakavuus. Keskustelua syntyi Selinheimon mukaan eniten vaihtoehdoista, kerätäänkö korjausrahat kerralla kasaan vai muutamalla ylimääräisellä vastikkeella.

Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi ja antoi valtuudet ottaa 20 000 euron lainan vuoden laina-ajalla, ja osakkaat maksoivat vuoden ajan korotettua hoitovastiketta. 

Osakkaat ja asukkaat suhtautuivat koko tilanteeseen Selinheimon mielestä hyvin rauhallisesti: – Ilmeisesti ajateltiin, että tapahtunut mikä tapahtunut, eikä mitään muutakaan voida, kiittelee Selinheimo myönteistä suhtautumista, joka taloyhtiössä vallitsi, vaikka suurimmat vesivahingot olivat runnelleet vain kahdeksan taloyhtiön 50 huoneistosta.

Myös vakuutusyhtiö tuli Selinheimon ja Kämäräisen mielestä erinomaisen hienosti vastaan poikkeuksellisella järjestelyllä, joka säästi taloyhtiön koko korjaussummaa vastaavan lainan ottamiselta.

Isännöitsijän tärkeimpiä tehtäviä tällaisissakin vahinkotilanteissa on Wille Selinheimon mielestä tiedottaminen. Osakkaille ja asukkaille on nopeasti saatava ensikäden tietoa, mitä on tapahtunut ja minkälaisia vahinkoja huoneistoille ja koko taloyhtiölle on aiheutunut.

Isännöitsijältä tarvitaan vahinkotilanteissa nopeaa ja ajantasaista tiedottamista

-Vahingon tapahduttua on tärkeintä, että he saavat nopeasti myös tietoa, kuka tulee korjaamaan vahingon ja milloin se tapahtuu. Tuntuu, että tämä tieto osakkaille hyvin usein riittääkin ja he jäävät odottamaan korjaustoimien alkamista, huoltomestari Antti Kämäräinen jatkaa.

Kun tässä taloyhtiössä vesivahinko tapahtui, Selinheimo oli itse lomalla. Hän sanoo, että tuuraaja hoiti alkuvaiheen tiedottamisen asianmukaisesti, mikä toimi myös signaalina, että tilanne on hoidossa ja korjaustoimet ovat alkaneet.

Kämäräisen mielestä on myös hyvin tärkeää, että esimerkiksi rakennuttaja, urakoitsija ja isännöitsijä pitävät korjaustöiden aikana tiiviisti yhteyttä. Näin isännöitsijällä on korjaustilanteesta tarvittavaa tietoa ja vastauksia kysyville osakkaille.

Vaikea saada
asianomaisia
kiinni

Kun kuivausliikkeen työntekijät olivat asemissaan ja imurit ja kuivurit käynnissä, Jorma Pohja aloitti osakkaiden metsästäminen ensisijaisesti saadakseen varmuuslukkojen avaimia käyttöönsä vahinkojen tarkastamiseksi.
– Siinä oli pientä paniikinpoikasta, kun yhdet olivat Italiassa, toisen maalla, joitakin en saanut kiinni laisinkaan ja varmuuslukot olivat useimmissa asunnoissa kiinni, Jorma kuvailee tilannetta.

Kämäräisen mielestä yleisestikin ottaen tilannetta helpottaisi, jos isännöitsijätoimistolla olisi talonkirjoissa osakkaan nimen ohella käytössä olevien matkapuhelimen numerot. Lisäksi, jos huoneistossa käytetään varmuuslukkoa, talonkirjaan pitäisi kirjata, keneltä ja mistä päivystäjä, huoltomies, isännöitsijä tai joku muu tilanteeseen liittyvä henkilö saa avaimen tarvittaessa käyttöönsä.