Taloyhtiön

Putkivuodot, tulvat, vuotavat katot, sammutusvedet tulipalon jäljiltä, pesukoneiden halkeavat letkut; vesi voi karata rakenteisiin monesta syystä ja monesta suunnasta, aikaa myöten tihkumalla tai tulvahtamalla.

Kuivattaminen vaatii tekniikkaa, energiaa ja aikaa. Oivalluksinkin on asiaa ajettu eteenpäin. Munters sai aikoinaan otettua kelpo karkuaskeleen kilpailijoistaan kehittämällään roottorilla. Patentin suojan ensimmäisiksi 20 vuodeksi saanut, minkä jälkeen jo kilpailevia kopioita innoittaneessa laitteessa rakenteista irronnut vesi sitoutui litiumkloridia (nykyisin silicageelia) sisältävään, rakenteellisesti suuripinta-alaiseksi kehitettyyn, pyörivään kiekkoon. Kosteuden kyllästämästä roottorista poistetaan kosteus elvytyssektorissa lämpimällä ilmalla.

Äidinkieleltään ruotsalaisen Sigurd Heleniuksen oli helppo toimia kuivaustekniikan tietouden siirtämisessä emoyhtiöstä Suomeen. Ruotsalaisten menettelytavat tosin eivät sellaisenaan olleet kaikin osin sovellettavissa Pohjanlahden tällä puolen.

Ruotsalaisessa rakentamisessa oli enemmän suosittu rossipohjia ja eristeenä kevyttä villaa. Ne ovat ilman helpommin läpäistävissä kuin keskimäärin tuhdimmin eristetyissä suomalaislattioissa.

Meillä tuuletusreikiä tarvitaan enemmän kuin Ruotsissa. Useista rei’istä huolimatta alkuaikoina ei tahtonut löytyä riittävän tehokkaita puhaltimia saattamaan kuivaa ilmaa kostuneiden eristekerrosten läpi.
– Korkeapainepuhaltimet tulivat vasta 80-luvun lopulla, ja niiden myötä lähdettiin sitten kehittämään imukuivausta. Imun etuna on, että kostuneen lattian alla muhivat pölyt ja mahdollisen hajut pystyttiin vetämään pois ja johtamaan ulos hallitusti, Helenius kertoo.

Tekniikassa oltava vaihtoehtoja

Sigurd Helenius kertoo pyrkineensä aina kuuntelemaan asiakkaiden toiveita herkällä korvalla. Kuulemiseen, ääniin, ovat liittyneet monet toiveetkin. Ketäpä jatkuva hurina ei häiritsisi?

Kuivaustekniikassa tärkeät puhaltimet ovatkin kehittyneet ajan myötä hiljaisemmiksi, myönteistä etenkin kuivatettavissa tiloissa ja lähellä asuvien kannalta.

Helenius muistaa tapauksen, jossa perhe valmistautui jouluun vesivahingon koettelemassa huoneistossa. Emäntä toivoi, että edes jouluksi suotaisiin hiljaisuus. Puhaltimet ja kuivaajat vietiin pois. Kun joulun mentyä niitä tultiin asentamaan uudelleen, vastassa oli mieleen jäänyt näky. Emäntä oli hyödyntänyt lattiaan porattuja reikiä; kuuset pysyivät niissä oivasti pystyssä!

Vuonna 1992 otettiin paksujen betonikerrosten kuivaamisessa hyödynnettäväksi mikroaaltokuivaaja. Seinäjoen toimipisteen väki, pohjalaisten tapaan yritteliäitä, kehitti niitä ja pisti tuotantoon. Laitteet pystyivät kehittämään hetkessä jopa sadan asteen lämpötilan, ja kuivumiseen tuli vauhtia.

Haittapuoleksi osoittautui joidenkin asiakkaiden pelko, että säteilyt eivät pysyisi kurissa.
Seuraavaksi kehitettyjen infrapunakuivaajien etuna on muunneltavuus. Ne sopivat hyvin muun muassa nurkkausten kuivaamiseen.

Tuorein tulokas ongelmallisten, hitaasti kuivuvien vahvojen betonivalujen kuivaamiseen ovat matalalämpövastuksin varustetut, peltikuoriset levykuivaajat. Tiiviit pinnoitteet poistetaan ensin betonin päältä, sitten aloitetaan kuivaus. Tämän tekniikan etuja ovat hiljaisuus ja asennusnopeus laajoillekin pinnoille.
– Tekniikka valitaan aina tilanteen mukaan, Helenius kertoo.

Mikrokuivaimia käytetään yhä niitäkin, kuivattaessa muun muassa paksuja tiilirakenteita kohteissa, jotka pystytään rajaamaan ja sulkemaan kulkijoilta varoituskyltein.

Kosteusmittaukset osana prosessia

Oleellinen osa kuivaustekniikkaa ovat myös eri vaiheissa tehtävät kosteusmittaukset.
Tulosten luotettavuus riippuu niin käytettävissä olevasta välineistöstä kuin niiden käyttäjistä.

Mittauspuolella on ollut tiivis yhteys mittareiden valmistajaan ja kehittäjään Vaisalaan, joka on kehittänyt mittausvälineistöä myös paksujen rakenteiden mittaukseen.
Pintaindikaattoreiden, joita muun muassa mattomiehet käyttävät töissään, mittaussyvyys on yleensä 10-30 millimetriä. Varsinaisiin kosteusmittareihin, jotka on tarkoitettu kosteusmittaukseen syvemmältä rakenteista, on kehitetty pidempiä antureita, joilla tarpeen mukaan pystytään helposti mittaamaan rakenteiden kosteuspitoisuuksia 200-300 milli metrin syvyydeltä.

 Kehitystyön tuloksena on syntynyt myös virtausmittari, jolla on varmistettavissa, että kuivaava ilma todella kiertää rakenteissa.
Munterisilla kaikki kosteusmittarit kalibroidaan laatukäsikirjaan kirjattuja kalibrointiohjeita noudattaen ja joka laitteesta on osoitettavissa kalibrointipöytäkirja osoituksena pyrkimyksestä mahdollisimman luotettaviin mittaustuloksiin.

Vuosikymmenten työputki kuivauksen merkeissä

Vesi, elämän peruselementti ja välttämättömyys, tuottaa joka päivä myös tuhoa ja kustannuksia. Siksi vettä vastaan taistellaankin. Sitä on tehnyt myös Sigurd Helenius, suurimman ajan 45-vuotisesta työurastaan. Avainsana työssä on ollut kuivaustekniikka.

Eläkkeelle Sigurd Helenius on jäämässä lähiaikoina Munters Oy:n yhteyspäällikön tehtävistä, palveltuaan yrityksessä vuodesta 1976 lähtien. Jo sitä ennen kuivaustekniikka oli ujuttautunut hänen työhönsä Hankkijan kodinkone- ja sähköpuolen vetäjänä.
– Hannu Ojanen sai sitten viestiä, että Ruotsissa olivat aloittaneet kuivaustekniikan hyödyntämisen saneerauspuolella, Helenius kertoo havainnoista, jotka sittemmin johtivat yrityksen laajentumiseen myös Suomeen.

Tärkeimmäksi asiakasryhmäksi he oivalsivat - Helenius toimi silloin kentällä markkinoimassa kuivaajia ja nykyinen toimitusjohtaja Hannu Ojanen oli osastopäällikkönä - heti vakuutusyhtiöt.
– Huomasimme, että vakuutusyhtiöille tuli vesivahingoista isoja laskuja, Helenius kertoo.

Viesti kuivaustekniikan mahdollisuuksista sai vakuutusyhtiöissä suopean vastaanoton, olihan tiedossa aikamoisia kustannussäästöjä.

Heleniuksen mukaan isot rakennusliikkeet olivat tarjonneet vesivahinkojen lääkkeeksi massiivisia purkutöitä, sitten korjaamista. Kuivaustekniikan suomalaispioneerien tarjoaman vaihtoehdon tuomiksi kustannussäästöiksi laskettiin parhaimmillaan jopa 70 prosenttia. Kaikissa tapauksissa kovia kokeneiden talojen tai huoneistojen asukkaiden ei tarvitse edes muuttaa muualle haverin seuraamusten eliminoinnin ajaksi.

Jos vakuutusyhtiöt olivat avosylin vastaanottamassa uusia menettelytapoja, osalle yksityisihmisistä kuivaustekniikan hahmottaminen oli alkuun vaikeaa. Reikien poraamiset rakenteisiin sekä kuivaajien ja puhaltimien virittelyt koettiin poppakonsteina.

Aivan viime vuosinakin Helenius on ajoittain törmännyt epäilyihin, vaikka rakenteita uhkaaville ei-toivotuille vesille on annettu kyytiä Suomessa jo 30 vuotta ja emoyhtiö on alan edelläkävijänä levittäytynyt 30 maahan. Suomessa edustajan välityksellä alkanut liiketoiminta siirtyi omalle tytäryhtiölle vuonna 1992.

Alkuaikoina taloyhtiöiden piirissä kuivattamishankkeet organisoituivat niin, että isännöitsijät - tuolloin usein sivutoimisina tehtäviä hoitavat - tekivät vahinkoilmoitukset vakuutusyhtiöille, joista järjestettiin kuivausjoukot ja -tekniikkaa kohteisiin.

Nykyään isännöitsijät ja kiinteistöjä hoitavat huoltoyhtiöt ovat suuremmassa roolissa. He soittavat kuivaustekniikan asiantuntijat paikalle arvioimaan tilanteen ja saattamaan työt käyntiin. Vahinkoilmoitus tietysti tehdään edelleen vakuutusyhtiöön, mutta vakuutusyhtiöistä ei enää lähetetä omaa tarkastajaa paikalle kaikissa tapauksissa lainkaan.

Vakuutusyhtiön käsittelyryhmä päättää menettelyistä tapauskohtaisesti. Tämän ymmärtää, sillä yksistään Muntersille tulee vuodessa liki 15 000 kuivaukseen liittyvää toimeksiantoa. Sitten alkuaikojen alalle on ilmaantunut runsaasti kilpailijoita, pääkaupunkiseudullakin kymmenkunta, Heleniuksen määrittelyn mukaan varteenotettavaa.

Luonteeltaan kuivatuskeikat ovat sellaisia, että lähdöissä ei parane aikailla. Alkuaikoina Sigurd Helenius ajoi omakohtaisesti milloin mihinkin mittaus- ja kuivaajatekniikalla lastatulla autolla. Laitteiden kuljettelu kaukaa on kallista ja vahinkopaikalle pääsy kestää. Tänään toimipisteitä on 37 paikkakunnalla.
– Nykyisin asiakkaalle ei voida sanoa, että tullaan kolmen päivän päästä. On lähdettävä heti, Helenius kuvaa alan erityispiirrettä.

Päivystys takaa asiakkaille avun vuorokaudenajasta riippumatta, jos tarve vaatii.