Taloyhtiön

– Meidän pitäisi miettiä ja yrittää löytää sellaisia yhteistyön tekemisen keinoja, että kun Helsingin Vesi saneeraa viemäriverkostoaan, niin te, isännöitsijät, pääsisitte hoidossanne olevien kiinteistöjen kanssa nopeasti siihen tilanteeseen mukaan ja voisitte saneerata samaan aikaan niiden omat vesijohdot ja viemärit. Suosittelen tätä, mutta kuitenkin varauksella, koska kiinteistön kannattaa aina katsoa kokonaisuutena oman vesi- ja viemärijärjestelmänsä saneeraamista, Helsingin Veden tuotantoinsinööri Sami Sillstén pohti yhteistyön mahdollisuuksista YTV:n ja Helsingin Veden järjestämässä isännöitsijöille suunnatussa koulutustilaisuudessa.

Helsingin Veden vesijohto- ja viemärisaneerauksista tehdään tänä päivänä 90-95 -prosenttisesti erilaisilla kaivamattomilla menetelmillä, kuten betonointi-, pakkosujutus-, muotoputki- tai sukkasujutuksina. Tämä johtuu tuotantoinsinööri Sami Sillsténin mukaan siitä, että kun Helsingin Veden (tai ensi vuoden alusta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän) tarkoituksena on lisätä saneerausvolyymejä nykyisestä ja saneerata verkostoja kymmeniä kilometrejä vuodessa, Suomesta ei löydy niin paljon kaivinkoneita, eikä kuorma-autoja, että työ pystyttäisiin tekemään.

– Me emme voi repiä Helsingissä katuja auki siinä tahdissa kuin saneeraukset etenevät. Menetelmäsaneerauksissa tarvitaan vain muutamia kaivantoja sinne tänne, joista työ pystytään tekemään, Sillstén jatkaa selityksenä menetelmäsaneerausten käytön lisäämiselle.

Helsingin Vesi teki kolme vuotta sitten pitkän tähtäyksen suunnitelman vesi- ja viemäriverkostojen saneerauksesta. Sitä edelsi kuntotutkimus, tilanneanalyysi, jonka pohjalta saatiin käsitys, missä jamassa verkostot ovat.

– 2000-luvun alussa teimme saneerauksia muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, vuonna 2005 viidellä miljoonalla, vuonna 2006 jo kuudella miljoonalla eurolla, ja sen jälkeen olemme päässeet niin sanotusti pikkuhiljaa vauhtiin, Sillstén mainitsi.

Viime vuonna rahaa käytettiin 12,7 miljoonaa euroa, jolla saatiin saneerattua 45 kilometriä vesijohto- ja viemäriverkostoa.  Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa sillä linjalla, että saneerauksia voitaisiin tehdä noin 15 miljoonan euron vuosibudjetilla ja uudistaa näin kymmeniä kilometrejä verkostoa. Tämä taso olisi Sillsténin mukaan sellainen, jossa "pää pystyttäisiin pitämään just ja just pinnan yläpuolella ja sen ansiosta, toivon mukaan, välttymään isoilta katastrofeilta".

Saneerausyhteistyön mahdollisuudet

Viemärisaneerauksista valtaosa tehdään sujutussaneerauksina, joko sukka- tai muotoputkisaneerausmenetelmillä. Ne soveltuisivat Sillsténin mielestä juuri tietyin edellytyksin kiinteistöjen kanssa yhtäaikaisina toteutettaviksi.

Ongelmana on ollut, että kun Helsingin Veden puolelta urakoitsija on ehdottanut kiinteistölle, että se tekisi samassa yhteydessä omien viemäreidensä uudistamisen, kiinteistöllä ei ole ollut valmiuksia lähteä mukaan, ei ole ollut suunnitelmia, ei päätöksiä, eikä välttämättä edes todellista kuvaa kunnostustarpeista.

– Muotoputkisujutukset tai sukkasujutukset ovat sellaisia, että niissä vanhan putken sisäpuolelle laitetaan käytännössä uusi putki "close fit" -menetelmällä. Uusi putki vuoraa sen vanhan putken pienentäen hyvin vähän putken dimensiota, Sillstén mainitsi.

– Silloin jos kiinteistönkin pitäisi uusia omaa viemäriverkostaan, silloin olisi helppoa ja kohtuullisen edullistakin asentaa esimerkiksi juuri tällainen sujutusputki viemäriputkiin. MUTTA - siinä yhteydessä kiinteistössä pitäisi myös tietää, missä kunnossa vesijohdot ovat, miten sadevesijärjestelmä toimii, pitäisikö uusia samalla sähkökaapeleita tai minkälainen tilanne on tele- ja muiden kaapelointien kohdalla, pitäisikö nekin uusia eli korostan sitä, että kiinteistön saneeraus on aina kokonaisuus. Me mietimme viemäriverkoston saneerauksia oman verkkomme kannalta, mutta kiinteistöjen kannattaisi selvittää jo etukäteen, missä kunnossa sen erilaiset liittymät ovat ja miten ne kannattaisi saneerata. Ja kun sillä olisi suunnitelmat valmiina, niin siinä vaiheessa, kun me tulemme omaa verkostoamme saneeraamaan, kiinteistöjen olisi mahdollista nopealla aikataululla hypätä mukaan meidän saneerausrytmiimme, Sillstén heitti isännöitsijöille mietittäväksi.

Nettisivulle ajankohtaista tietoa

Helsingin Veden (Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n) internet-sivut ovat Sillsténin mukaan yksi kanava, mistä saa tietoa saneerausten etenemisestä.

– Heti kun tiedämme, mihin saneeraustoimet ovat suuntautumassa, meidän internetsivustolle tulee tietoa. Lisäksi järjestämme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aina asukastilaisuuksia. Myönnän, että olemme tiedottamisessa usein aikataulusta pikkuisen jäljessä ja meidän pitäisikin saada kiinteistöihin nopeammin tieto siitä, mitä tulemme tekemään, Sillstén tunnustaa.

– Toisinaan meilläkin saneerausten käynnistäminen menee aika viime tinkaan ja meistä riippumattomista syistä saatamme joutua siirtämään aikatauluja, eikä niistä siksi pystytä riittävän ajoissa kiinteistöille informoimaan, Sillstén kertoi ajantasaiseen tietoon liittyvistä ongelmista, mutta toivoi, että tässä suhteessa kehitystä parempaan suuntaan saataisiin aikaiseksi.

Miksi samanaikaisesta toteuttamisesta olisi hyötyä?

Saneeraustoiminta liittyy Sillsténin mukaan hyvin olennaisesti Helsingin Veden ja kiinteistöjen vastuualuerajoihin ja yhteistyöstä olisi taloudellista hyötyä myös kiinteistöille.

Konkretisoidakseen asiaa hän esitteli kantakarttaa, jossa näkyy eräiden kiinteistöjen nurkkapisteet ja tontin rajat.

– Helsingissä kiinteistöt rajoittuvat monta kertaa suoraan katualueeseen ja tontin rajaan, josta alkaa kiinteistön raja. Tämä ei kuitenkaan ole kunnossapidon raja vesihuollon osalta, vaan kiinteistön omaa aluetta. Kiinteistön vastuualuerajana meihin nähden on sen sulkuventtiili, jolla kiinteistön vesijohto liittyy meidän runkoverkkoomme. Meidän vastuullamme on itse tämä liitososa ja otamme vastuun venttiilistäkin, mutta siitä eteenpäin kaikki muu on kiinteistön omalla vastuulla, Sillstén selitti taustaksi.

Kiinteistöjen kunnossapitovastuuseen kuuluvat alueet voivat vaihdella suuruudeltaan ja myös teknisiltä olosuhteiltaan. Esimerkiksi sellaisella kiinteistöllä, jonka viemäriputket kulkevat talojen välissä olevan ajorata-alueen alla, niiden saneeraaminen sen jälkeen, kun Helsingin Vesi on oman osuutensa tehnyt, voi tulla kalliiksi - etenkin riippuen siitä, kummalla puolella ajorataa viemärilinjat sijaitsevat.

– Ja siksi tässä tullaan juuri tähän saneerausasiaan  ja siihen, miksi olisi hyvin tärkeää, että kiinteistöillä olisi mahdollisuus tarttua meidän saneerausurakkatarjoukseemme ja tehdä kiinteistön putket samassa yhteydessä. Kantakaupungissa on paljon niin sanotusti hankalia paikkoja, joissa ajorata kulkee välissä ja siksi ne voivat olla kunnossapidollisestikin kalliita alueita, Sillstén vielä pohjusti yhteistyön merkityksestä.