Taloyhtiön

– Niin kauan kuin vesi- ja viemärijärjestelmien huoltamista ei tehdä, sitä nopeammin ajaudumme saneeraukseen. Toisaalta saneerauskin on sellainen asia, että pitää olla perustiedot ennen kuin siihen päädytään, Sami Sillstén pohjusti ajatuksiaan kiinteistöjen vesi- ja viemärijärjestelmien kunnossapidon merkityksestä.

Helsingin Veden tuotantoinsinööri Sami Sillsténin kunnossapitotoimien listalle kertyi useita, yksinkertaisiakin huoltotoimenpiteitä, joilla voitaisiin koko kiinteistön kuntoa ja arvoa ylläpitää, mutta myös ennaltaehkäistä vesijohtojen ja viemärijärjestelmien tukoksia ja saneeraustarpeitakin.

Ensimmäisenä hän mainitsi yksinkertaisen - veden kulutuksen seurannan. Päävesimittareiden ja alavesimittareiden lukemien ei pitäisi normaalitilanteissa juurikaan muuttua, mutta heti jos kulutuksessa tapahtuu radikaali muutos, on hänen mukaan syytä epäillä, että jossakin on vuoto.

Seuraavana huoltotoimena hän muistuttaa mittariventtiilien käyttökokeesta kerran vuodessa.

– Huoltoyhtiön pitäisi käydä huoltokierroksella katsomassa mittariventtiilejä ja testata, menevätkö ne auki ja kiinni. Kun me käymme suurin piirtein 7-9 vuoden välein vaihtamassa kiinteistöjen päämittarit, hyvin usein törmätään siihen, että mittariventtiilit ovat umpijumissa, eikä niitä ole kukaan koskaan koekäyttänyt. Ne ovat kuitenkin kiinteistön omaisuutta, Sillstén muistuttaa ja korostaa, että säännöllisellä huoltamisella säästetään mittarinvaihtokustannuksissa ja toisaalta vältetään asukkaita rasittavat vesikatkot.

– Äänikuuntelu mittaritilassa kerran vuodessa - kertoo paljon. Olemme vesilaitoksella korvanneet stetoskoopin elektronisilla kuuntelulaitteilla, mutta vesi- ja viemäriverkoston toimintaan liittyvää äänitarkkailua voidaan tehdä niinkin, että mennään mittarihuoneeseen ja kuunnellaan siellä vähän aikaa, kuuluuko vesijohtoverkostosta kohisevaa ääntä. Monta kertaa pelkästään korvakuulolla pystyy päättelemään, onko verkostossa vuoto, kuuluuko sieltä tasainen kohina koko ajan, Sillstén jatkaa.

Vuotovesiä voi tarkkailla silmämääräisesti.

– Jos on rutikuiva heinäkuu ja yhdessä kohdassa pihaa nurmikko viheriöi, niin siinä on varma merkki siitä, että putkistossa on vuoto, Sillstén jatkaa.

– Me teemme myös erittäin paljon viemäreiden painehuuhtelua ja juurien leikkausta, koska niin kuin sanoin, nämä ääri-ilmiöt lisääntyvät eli tulee entistä kovempia rankkasateita, mutta myöskin kuivempia jaksoja eli kesät tulevat olemaan välillä entistäkin kuivempia. Tämä tarkoittaa sitä, että puut etsivät vetensä sieltä, mistä ne löytävät ja kun viemärissä kulkee vettä, niin puiden juuret etsiytyvät sinne, Sillstén totesi juurista, joiden vuoksi voi myös syntyä tukoksia ja vesivahinkoja.

Vesimittarit jäässä  ja sadevesikaivot tukossa

- Talvi on tulossa ja jostain ihmeen syystä, aina kun pakkaset oikein kunnolla tulevat, niin taas ne samat taloyhtiöt, joissa vesimittarit jäätyvät. Ne kannattaa suojata ja ottaa opiksi jo ensimmäisestä jäätymiskerrasta, Sillstén muistuttaa.

– Sadevesikaivojen jäätymisen estäminen ja sakkapesien tyhjennys kerran vuodessa, hyvin tyypillisiä kunnossapidon asioita. Huoltomiehet haluavat ilmeisesti päästä mahdollisimman helpolla ja talven jälkeen hiekat lakaistaan tai puhaltimella puhalletaan sadevesikaivoon. Hyvä ritiläkaivo, helppo laittaa hiekat sinne. Mutta sitten kun sakkapesät ovat tupaten täynnä, seuraavaksi täyttyvät putket, tulee sade, niin vedet ovatkin kiinteistössä, Sillstén jatkaa listaansa.

Kuvauksia ja kuntoselvityksiä

- Viemäriverkoston tv-kuvaus viiden vuoden välein ja joka häiriön jälkeen. TV-kuvaus on nykypäivänä niin edullista, että se kannattaa tehdä -   katsoa säännöllisin välein, missä kunnossa verkosto on. Ja sitten jos tulee jokin ongelma tai tukos, niin heti senkin jälkeen kuvauttamaan ja katsomaan, miksi se syntyi, löytyykö verkostosta mahdollisesti rakenteellinen vaurio, Sillstén jatkaa kunnossapidon ohjeistustaan.

Helsingin Vesi käyttää robottikamerakuvausta paljon. Sillsténin mukaan vuosittain kuvataan noin 200-250 kilometriä viemäreitä. Sinällään kuvausta haluttaisiin tehdä enemmänkin, mutta toisaalta ei, koska mitä enemmän tulee tietoa saneeraustarpeista, sitä hankalammaksi taloudellisesti tilanne muuttuu - rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaiken korjaamiseen.

Sillstén suositteli tv-kuvausta eräälle koulutustilaisuuteen osallistuneelle isännöitsijälle, joka epäili, että raskaat jäteautot ovat mahdollisesti vioittaneet johtoalueella kulkevia viemäriputkia.

– Kun hankitte palvelun asiansa osaavalta yritykseltä, saatte dvd:n ja kirjallisen raportin, josta selviää esimerkiksi viemärin pituuskaltevuus, joka taas kertoo siitä, ovatko viemärit painuneet. Jos ne ovat painuneet, raportista käy ilmi, miten paljon ne ovat painuneet ja ammattilainen osaa antaa kommentit siihenkin, kannattaako siitä olla huolestunut, hän opasti.

- Viemärit toimivat vielä jossain määrin painuneina, mutta tilanne voi vaatia jotakin säännöllistä huoltotointa. Esimerkiksi meillä on painuneita viemäreitä, joiden aukikaivaminen on kallista ja siksi ne painehuuhdellaan, kerran tai joka toinen kuukausi huuhteluauto käy huuhtaisemassa viemärit auki, Sillstén jatkaa.

Grillikatosta rakentamaan, mutta mihin kohtaan

Kun taloyhtiöissä rakennetaan koko ajan enemmän grillikatoksia ja muita rakennelmia taloyhtiön piha-alueella, Sillstén muistuttaa, että niitä ei koskaan pitäisi rakennetaan suoraan johtoalueen päälle.

– Valitettavasti olemme törmänneet sellaisiin tukoksen syihin, että viemäri on ollut pahasti painunut ja painuminen johtunut siitä, että päälle on rakennettu jotakin, jota ei ole siihen alunperin suunniteltu. Rakennekerrokset eivät ole rakennelman alla kestäneet, vaan kuormittaneet johtoaluetta ja viemärit ovat painuneet, Sillstén totesi.

Lisäksi rakennettaessa pihalle grillikatosta tai uusittaessa laatoitusta kannattaisi aina suunnitella, miten ja minne pintavedet sitten ohjataan, etteivät ne tule kiinteistöön päin, kun pitäisi olla suunta kiinteistöstä poispäin.

Venttiilien koekäytöt ja tarkistukset

Padotusventtiilien toiminnan testaus kerran vuodessa ja käsikäyttöisten pohjaventtiilien sulkeminen silloin, kun kellaritilaa ei käytetä tai on rankkasade kuuluvat myös Sillsténin kunnossapitotoimien listalle. Nämä ovat hyvin tärkeitä ennakoivia huoltotoimenpiteitä Helsingin kantakaupungissa, joka on sekaviemäröintialuetta ja jossa Sillsténin mukaan valitettavan usein joudutaan vääntämään kättä padotuskorkeuksista ja kiinteistöille sattuneiden vahinkojen vastuukysymyksistä.

Viemäriverkostoa ei voida kantakaupungissa mitoittaa Sillsténin mukaan esimerkiksi rankkasateiden tai tukosten mukaan, koska silloin verkosto olisi täysin ylimitoitettu, eikä toimisi niin kuin pitää. Jos kiinteistön omat viemärilaitteistot eivät ole esimerkiksi runsaasti sataessa kunnossa ja katuviemäri menee tukkoon, silloin veden pinta nousee kadun pinnan korkeuteen, minkä seurauksena jätevettä voi helposti mennä kiinteistön kellariin ja nousta siellä korkeallekin.

– Osaatte kuvitella, että seurauksena on aikamoiset vahingot - kaikki kellarikopit täynnä tavaraa ja sitä itseänsä, Sillstén muistutti.

Tällaisten tilanteiden välttämiseksi kiinteistöiltä, joissa on viemäröidyt kellaritilat, on rakentamissuunnitelmissa ja lupalausunnoissa edellytetty padotusventtiilejä.

– Eli venttiili, mikä poikkeustilanteissa estää kohonneen veden pinnan tulvimisen kiinteistöön. Uusissa tai saneeratuissa kiinteistöissä on nykyään automaattiset venttiilit, jotka toimivat itsekseen - huom! jonkin aikaa. Sitten on vanhempia käsikäyttöisiä venttiilejä, jotka ovat erittäin toimintavarmoja, mutta niissä on kuitenkin yksi vika - ne ovat kaikissa kiinteistöissä lähtökohtaisesti auki-asennossa - jatkuvasti. Siksi ne eivät toimi oikein.

– Meille tulee jatkuvasti tapauksia, joissa on tullut vahinkoja siksi, että viemärilinjat ovat tukossa tai ne eivät ole vetäneet ja vedet ovat pullahtaneet kellariin. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus, Sillstén toteaa.

– Valitettavasti meillä ei ole vielä yhtään sellaistakaan tapausta, missä emme olisi joutuneet toteamaan kiinteistönomistajalle, että teidän padotusjärjestelmänne ei ole toiminut, siksi jätevedet ovat päässeet suoraan ja vapaasti kellaritiloihin, emmekä me korvaa vahinkoja, se kuuluu kiinteistönomistajalle, Sillstén nostaa vielä tärkeänä kunnossapitoon liittyvänä asiana esiin.

Padotusventtiilit pitäisi hänen mielestään säännöllisesti huoltaa: 

– Ne pitäisi olla huoltoyhtiön kautta säännöllisen huollon piirissä ja ne käytäisiin huoltokierroksella tarkistamassa, että ne toimivat. Eivät automaattiventtiilitkään toimi itsekseen montaa vuotta, vaan niitä täytyy huoltaa ja katsoa, että ne ovat toimintakunnossa, Sillstén korostaa.

– Käsikäyttöiset pallopadotusventtiilit pitäisi myös tarkistaa, että ne ovat aina kiinni-asennossa tai sitten niin, että kun tiloja käytetään, on kerhotilakäytössä, niin viemäripiste avataan siksi aikaa ja suljetaan sen jälkeen. Uskoisin, että kun sitten poikkeustilanne tulee, vaikka se rankkasade, kukaan ei ole siinä vaiheessa laittamassa tätä padotusventtiiliä kiinni.