Taloyhtiön

Monen taloyhtiön väestönsuojat ovat huonokuntoisia. Eniten puutteita on 1960-luvulla

Monen taloyhtiön väestönsuojat ovat huonokuntoisia. Eniten puutteita on 1960-luvulla rakennettujen talojen väestösuojissa, kertoi YLEn Radiouutiset 30.9. Sisäministeriön pelastusosasto arvioi, että suurta osaa väestönsuojista ei saataisi käyttöön määräysten edellyttämässä 24 tunnissa. Helsingin pelastusliitto pitää yhtenä ongelmana, että varastointitiloina toimivissa väestönsuojissa on turhaa irtainta, jonka pois kuljettaminen kriisitilanteessa veisi paljon aikaa.

Väestönsuojat varastotiloina
Väestönsuojia voi käyttää normaaliaikana esimerkiksi harrastetilana tai varastona. Näin ollen kevytrakenteisten varastokoppien rakentaminen on sallittua. Jos väestönsuojaa käytetään muuten kuin väestönsuojana, se on voitava kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 24 tunnissa. Eli varastokoppien purkaminen ja suojan tyhjentäminen täytyy onnistua kyseisessä ajassa.

Kuka vastaa väestönsuojan kunnosta ?
Palotarkastajat suorittavat viranomaistarkastukset palotarkastusten yhteydessä 10 vuoden välein. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja ja annetaan tarvittaessa korjausmääräykset. Ellei tarkastusta ole tehty kymmeneen vuoteen, tulee kiinteistön edustajan pyytää sitä pelastusviranomaisilta.

Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Tällöin on esimerkiksi säteilytilanteessa suojauduttava sisälle tilapäisiin säteilysuojiin.

Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Normaalioloissa suoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä. Taloon nimettävän väestönsuojanhoitajan täytyy opetella käyttämään suojan laitteita ja laittamaan suoja käyttökuntoon. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.

Lopullisessa vastuussa väestönsuojan kunnosta on taloyhtiö.

Väestönsuojan varusteet
Kiinteiden laitteiden lisäksi väestönsuojaan on hankittava materiaali, jota tarvitaan, kun suoja laitetaan käyttökuntoon, suojautumisen aikana ja mikäli joudutaan kaivautumaan ulos hätäpoistumiskäytävän kautta.

Ohjeellinen materiaali tätä varten on seuraava: käsivalaisin (2 kpl), rautakanki, paarit, sankoruisku, suojan merkitsemiskilvet, vedensäilytysaine, opaskirja, suojan työkalusarja. Lisäksi yli 100 asukkaan kiinteistöihin suositellaan hankittavaksi säteilymittari.

Väestönsuojan materiaalin lisäksi taloon tarvitaan henkilökohtaiset suojeluvälineet kahdelle. Valmiit materiaalipakkaukset voi hankkia esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä www.spek.fi.

Koulutusta
Väestönsuojelukoulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot.

Esimerkiksi Helsingin pelastusliitto järjestää mm. seuraavia koulutuksia:
Talosuojelujohtajan peruskurssi (talosuojelukurssi)
Kohderyhmä:  talon tai pienyrityksen suojelujohtajat ja apulaissuojelujohtajat sekä taloyhtiön puheenjohtajat ja isännöitsijät

Isännöitsijäkoulutus
Kohderyhmä:  isännöitsijät, taloyhtiön puheenjohtajat ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenet
Seuraava kurssi: 1.11.2006

Väestönsuojan hoitajan kurssi
Kohderyhmä: talojen väestösuojan hoitajat ja apulaiset

Lisätietoja Helsingin pelastusliiton koulutuksesta: www.helpe.fi >Väestönsuojelukoulutus
Alueellisten pelastusliittojen kotisivuilta löytyy lisätietoja syksyn koulutuksesta. Yhteystiedot ja wwwosoitteet löytyvät osoitteesta: www.spek.fi/spek/  >Pelastusliitot

Lisätietoja väestönsuojista:
www.spek.fi/varautuminen&vaestonsuojelu/
www.pelastustoimi.fi  >Neuvontapalvelut