Taloyhtiön

Teknisesti ja toiminnallisesti perusparannettu talo ympäristöineen voi vastata parhaiten senioriasukkaiden tarpeisiin

Taloyhtiöiden peruskorjauksissa pitäisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota rakennusten toiminnallisiin mahdollisuuksiin kuin keskittyä parantamaan pelkästään talojen teknisiä ominaisuuksia. Toiminnallisuuden parantamiseksi pitäisi selvittää perin pohjin koko rakennuksen ja kaikkien tilojen hyödyntämismahdollisuudet  ja laajentaa suunnittelu koskemaan myös talojen lähiympäristöä, pihoja ja kulkureittejä. Suunnittelussa pitäisi paneutua oikeasti ikääntyvien ja seniori-ikäisten asukkaiden asemaan ja nähdä esimerkiksi esteettömyys laajemmin ja monipuolisemmin, ei pelkkinä kynnysten poistamisen tai hissirakentamisen ongelmakysymyksinä.

Ikääntyvän väestön asumisen mahdollisuuksiin ja kehittämiseen arkkitehti SAFA Tkt Yrjö Tuppuraisella on useita, erilaisia näkökulmia johtuen siitä, että hän on ollut mukana muun muassa Tulevaisuuden senioriasuminen TSA-hankkeessa, jossa selvitettiin nykyisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön soveltuvuutta ikääntyvälle väestölle. Vuonna 2006 päättyneessä Tekes-hankkeessa esitettiin ratkaisumallien perusteet, joiden avulla seniorien asuminen omissa kodeissa olisi mahdollista palvelujen tukemana.

Hän osallistui myös muutama vuosi sitten toteutettuun Hissi tuli taloon -projektiin, jossa kartoitettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin hissirakentamisen ongelmakohtia Oulussa, Helsingissä ja Kuopiossa. Lisäksi hän toimii professorina ja opettaa arkkitehtiopiskelijoita Oulun yliopistossa.

– Oulun arkkitehtuurin osastolla on viime vuosina tehty entistä enemmän korjausrakentamiseen liittyviä diplomitöitä ja myös tämän alueen tutkimustoiminta on virinnyt, Tuppurainen toteaa.

Arjen asuminen paremmin huomioon

Taloyhtiöiden remonttien suunnittelutapojen muuttaminen ja asumisen toiminnallisuuden parempi huomioiminen korjausten toteuttamisessa tulee Tuppuraisen mielestä tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi, koska ikäihmisten keski-ikä nousee voimakkaasti ja meillä on entistä enemmän seniori-ikäisiä asukkaita asuttamassa nykyisiä asuinkerrostaloja.

Mitkä asiat silloin nousevat tärkeiksi asumisen kannalta, mutta joihin nimenomaan korjausten suunnittelussa ja toteuttamisessa pitäisi kiinnittää huomiota?

Pihojen perusparantaminen ja lähiympäristön erityispiirteiden huomioiminen nousevat tästä taustasta yhdeksi asiaksi, johon täytyy Tuppuraisen mielestä kiinnittää enemmän huomiota ja kehittää uusia asioita. Miten moni ikäihminen joutuu tahtomattaan asuntonsa vangiksi, koska taloyhtiön piha ja kulkureitit ovat talvella liukkaita, huonosti valaistuja ja lähiympäristö synnyttää turvattomuuden tunnetta?

– Siksi diplomityössä ehdotettiin, että talojen läheisyyteen tehtäisiin ikäihmisen iltakävelyjä varten lyhyt, hyvin toteutettu kävelyreitti, joka soveltuisi liikuntarajoitteisellekin, Tuppurainen mainitsee yhtenä konkreettisena esimerkkinä.

– Taloyhtiöissä on mietitty liian vähän esimerkiksi pihan korjaamista ja kunnostamista ja esimerkiksi sitä, miten piha voitaisiin pitää talvella sulana, koska liukkaus on ikäihmisten kannalta aina vaarallinen asia. Pihat ja kävelyreitit ovat usein hyvin huonosti valaistuja, eikä sieltä löydy juurikaan levähdyspaikkoja. Näillä on kuitenkin ikäihmisten kannalta suuri merkitys.

Yhteisiä tiloja ja yhteisöllisyyttä

Taloyhtiöiden yhteisten tilojen hyödyntämisen mahdollisuuksia ei myöskään ole  Tuppuraisen mielestä riittävästi huomioitu korjausrakentamisessa, muttei riittävästi asuntorakentamisessakaan. Polkupyörävarastoja kyllä tehdään, mutta missä ovat kerho- tai muuntyyppiset yhteistilat, joissa taloyhtiön ikääntyvät ja seniori-ikäiset asukkaat voisivat tavata, katsoa televisiota yhdessä, opiskella tietokoneen käyttöä tai hoitaa pankkiasioitaan.

– Oulussa on vasta rakennettuja kerrostaloja, joiden maantasokerroksessa ei ole muuta kuin polkupyörävarastoja. Syystä tai toisesta ei ole ajateltu, että ne voisivat olla kokoontumispaikkoja, jotka lisäisivät sitä kautta asukkaiden viihtyvyyttä merkittävästi, Tuppurainen pohtii.

Yhtälailla hän on harmissaan siitä, että trendin mukaisesti jokaiseen asuntoon rakennetaan sauna sen sijaan, että tehtäisiin laadukkaita, erityisesti ikäihmisiä palvelevia, turvallisia saunaosastoja.

– Meillä olisi paljon potentiaalisia mahdollisuuksia kehittää taloyhtiöiden saunaosastoja ja saattaa ne laatu- ja turvallisuustasoltaan paremmiksi esimerkiksi esteettömyyden suhteen kuin huoneistosaunoissa pystytään. Taloyhtiön saunaosastolle voitaisiin asentaa suihkuihin istuimet, seiniin käsijohteet, tehdä lattia sellaisesta materiaalista, ettei se ole liukas ja niin edelleen, Tuppurainen jatkaa.

Kummallisesti on Tuppuraisen mielestä päässyt unohtumaan myös niin tärkeä ja arkinen asia kuin pyykkihuolto.

– Pesukoneen sijoittaminen nykyaikaisiin ahtaisiin kylpyhuoneisiin on lähes ylivoimainen tehtävä. Lisäksi lähes aina asunnoista puuttuu pyykkien kuivaamisen mahdollisuus. Ikääntyneellä ihmisellä ei välttämättä tule paljon pyykkiä, mutta se pitäisi silti jotenkin saada kuivattua. Miten - sekin on jotenkin miettimättä, Tuppurainen jatkaa.

Esteettömyys muutakin kuin kynnyksiä tai hissejä

Syvällisemmin tarkasteltuna asumisen esteettömyys on Tuppuraisen mielestä paljon monimutkaisempi ja laajempi kysymys kuin rakentaa hissi hissittömiin taloihin tai poistaa asunnosta kynnykset kulkemisen helpottamiseksi. Kysymys on asumisen toiminnallisesta kehittämisestä, josta tulee Tuppuraisen mukaan entistä tärkeämpää myös siksi, että ihmisten keski-ikä ja varsinainen vanhuusikä pitenevät huomattavasti lähitulevaisuudessa ja dementia lisääntyy. Miten ottaa huomioon ikäihmisten arki, johon tulee yksinkertaisesti entistä enemmän tilanteita, että  "avaimet jäivät nyt sisälle, enkä muista ovikoodia, eikä ole kännykkäkään mukana ja tuolla seisoo epämääräisen näköinen ihminen ja pitäisi hakea rahaakin pankkiautomaatilta".

– Ihmisille tulee sosiaalisia pelkoja, joiden vuoksi he pahimmillaan lukkiutuvat omaan asuntoonsa, eivätkä uskalla liikkua. Silloin elämänpiiri pienenee ja omaehtoinen elämästä selviäminen tulee hankalaksi. Tämä on sellainen ongelma, enkä minä ole ainoastaan tätä mieltä, että se tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin merkittävä haaste asumiselle. Se tulee olemaan merkittävä haaste myös korjausrakentamiselle: Miten vastata ikääntyvän väen tarpeisiin, kun nyt enenevässä määrin ruvetaan korjaamaan 60,-70- ja 80-luvun taloja senoriväen tarpeita varten, Tuppurainen toteaa.

Taloyhtiöissä kannattaisi tehdä arkipäivän ongelmatilanteet tunnistavia riskianalyysejä, joiden perusteella esille nouseviin ongelmiin voitaisiin vastata tekniikalla, esimerkiksi kulunvalvonnalla, ovipuhelimilla tai valvontakamerajärjestämällä, tai toiminnallisilla parannuksilla, kuten valaista pihat hyvin, tehdä läpi vuoden turvallisesti kuljettavat kävelyreitit tai muodostaa taloyhtiön kellarikerrokseen viihtyisiä oleskelutiloja tai saunaosastoja.

Vaihtoehtoja supistetaan ja toteuttamista jarrutetaan

- Aikaisemmin hissi katsottiin kolmikerroksisissa ja jopa korkeammissa taloissa ylellisyyshyödykkeeksi. Nyt kanta on toinen, se on kertakaikkiaan välttämättömyys, Tuppurainen valottaa taustaa hissirakentamiselle.

Hissi tuli taloon -tutkimushankkeessa, mutta myös monissa muissa yhteyksissä on tullut ilmi, miten vaikeaa päätösten tekeminen erityisesti asunto-osakeyhtiöissä on. Hän oli mukana Hissi tuli taloon -tutkimushankkeessa, jossa haettiin käytännön kokemuksia ja tietoa hissirakentamisesta Helsingistä, Kuopiosta ja Oulusta.

– Hissitutkimuksessa paljastui, että asunto-osakeyhtiöissä päätöksentekomenettely ja rakennuttaminen hissirakentamisesta laahaavat perässä hissien tarpeeseen nähden. Se johtuu siitä, että asukkaat eivät ole tietoisia siitä, miten heidän asuinkortteliaan, ympäristöön tai asuintaloaan voitaisiin kehittää. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa taloissa päättäjät ovat maallikoita, jotka eivät hallitse kiinteistönpitoa, eikä heillä ole useinkaan ymmärrystä siitä, mitä pitäisi oikeastaan tehdä. "Näin se on mennyt tähänkin päivään asti ja pärjätty on"-mentaliteetti vallitsee, Tuppurainen sanoo.

Pää pyörällä ihmeissään asukkaat ovat niin hissirakentamisen kuin putkiremonttien äärellä tai miettiessään, mitä energiatehokkuusvaatimukset merkitsevät käytännössä julkisivuremonteissa.

– Kun rakennuksille nyt annetaan energiatodistuksia, niin asukkaille voi tulla hätä käteen, että meidän talo näyttää kuuluvan heikoimpiin, D- tai G-luokkaan, mitä pitäisi tehdä. Pelkään pahoin, että esimerkiksi talojen energiataloudessa ollaan menossa hyvin usein hakoteille, koska tietenkin alan teollisuus pyrkii lyömään vettä myllyyn, suosittelee tekemään sitä ja tätä, mutta toimenpiteet eivät kuitenkaan välttämättä ole niitä kaikkein tehokkaimpia. Siinä ongelma on, kuten jo aikaisemmin sanoinkin, se, että  rakennuttaja, joka on avainhenkilö eli osakkeenomistaja, jolla on päätäntävalta, ei pysty saamallaan informaatiolla tekemään järkeviä päätöksiä, hän jatkaa.

Hän pelkää, että se johtaa osin siihen, että teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja ja päätöksiä tehtäessä liian usein talon kokonaisvaltainen ja toiminnallinen kehittäminen unohtuu: ei huomioida yhteisten tilojen hyödyntämismahdollisuuksia tai piha-alueen ja kulkureittien kunnostamisen merkitystä asukkaille.

– Talon toiminnalliset puutteet jäävät helposti tiedostamatta. Kun korjaamisen kokonaisuus on hyvin havainnollistettu, taloyhtiössä pystytään tekemään oikeita päätöksiä, joilla on positiivisia vaikutuksia asumiselle, Tuppurainen vielä miettii.

Kun taloyhtiöiden pitäisi kuitenkin saada talojensa hoito ja korjaaminen jonkinlaisiin raameihin, pitkän tähtäyksen suunnitelmat, korjaus-, ylläpito- ja huolto-ohjelmat olisivat Tuppuraisen mielestä tässä kohdin erinomaisia apuvälineitä.

Lisäksi erilaisista korjaushankkeista laaditut suunnitelmat pitäisi saada visuaalisemmiksi. Tekniset piirustukset eivät maallikolle välttämättä avaudu laisinkaan, eikä kylpyhuoneisiin ulottuvassa putkiremontissa osata piirustuksista hahmottaa, missä putket kulkevat, minne tulee suihkupiste tai missä on paikka pyykinpesukoneelle.

Myös remonttien kustannusten konkretisoiminen osakkaiden kuukausittaisten vastikkeiden tai lainanottotarpeen kannalta on Tuppuraisen mukaan erittäin tärkeää.